Jatkamalla tämän sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää täältä evästeihin liittyvistä periaatteistamme ja millaisia evästeitä käytämme.

Mikä ohjaa rahastosi tuottoa?

Ammattilaisten työkaluksi suunniteltu Morningstarin riskimalli paljastaa, miten kaksi saman luokan rahastoa voivat poiketa taipumuksiltaan voimakkaastikin.

Matias Möttölä 05.07.2016

Tiedämme rahaston nimen. Näemme sen tuottokäyrän. Meillä voi olla jotakin informaatiota rahaston suurimmista omistuksista sekä maa- ja sektoripainoista. Mutta mikä lopulta ohjaa rahaston tuottoja?

Rahaston tuoton "ajurien" ymmärtäminen on olennaista, kun halutaan selittää mennyttä tuottoa, mutta etenkin, kun tarkoitus on ennustaa, miten rahasto käyttäytyy tulevaisuudessa eri markkinatilanteissa.

Erot rahastojen painotuksissa voivat olla hyvin suuria jopa saman luokan rahastojen välillä.

Morningstarin verkkosivulta selviää jo monenlaista tietoa, kuten alue- ja sektoripainot, sijoittaako rahasto suuriin vai pieniin yhtiöihin, tai miten keskittynyt sen salkku on. Tätä artikkelia saimme kuitenkin käyttöön vielä syvällisempää tietoa käyttämällä Morningstarin uutta ammattilaistyökalua Global Risk Model.

Riskimallin avulla kunkin rahaston ominaisuudet on mahdollista pilkkoa 36 osatekijään tai "faktoriin". Niihin kuuluvat jo mainitut sektori- ja aluepainot. Malli paljastaa myös herkkyydet eri valuuttojen liikkeille. Lisäksi mukana on joukko tunnettuja tyylifaktoreita kuten kohdeyhtiöiden koko (ns. pienyhtiötekijä), arvopreemio ja momentum, ja näiden lisäksi kuusi Morningstarin omaa tekijää.

Teoria sikseen. Analysoimme kaksi suurta ja Suomessakin saatavilla olevaa rahastoa: Skagen Global ja Nordea-1 Global Stable Equity. Molemmilla on tämän artikkelin ilmestyessä Bronze-analyytikkoluokitus.

Vaikka rahastot kuuluvat samaan globaalien arvorahastojen luokkaan, niiden taipumukset poikkeavat voimakkaasti.

Skagen Global sijoittaa norjalaisyhtiön ilmoituksen mukaan osakkeisiin, jotka ovat epäsuosittuja, aliarvostettuja, aliseurattuja (tai niillä on kaksi tai kolme näistä ominaisuuksista).

Robert Naessin ja Claus Vormin vetämä Nordea-1 Global Stable Equity taas etsii yhtiöitä, joiden osakekurssi ja voittomarginaalit ovat verraten stabiileja, ja lisäksi arvostus vähintään siedettävä.

Siinä missä Skagenilla on neljän salkunhoitajan tiimi tekemässä fundamentaalianalyysiä, Nordea luottaa pitkälti kvantitatiivisiin malleihin.

Suurimmat erot
Analysoimme viimeisen 3,5 vuoden ajalta, miten rahastojen ominaisuudet eroavat. Päälle päin moni asia näyttää samalta.

Nordea Global Stable Equity perinteiset faktorit

Skagen Global perinteiset faktorit

Kumpikaan rahasto ei näytä hyödyntävät merkittävästi momentum-tyyliä eli myötä- tai vastatrendiin kulkemista (keltainen viiva). Suhde likviditeettiin (harmaa) on myös samankaltainen, kuin myös painotus arvo- ja kasvuyhtiöiden välillä (vaalea sininen). Ainoa selkeä ero liittyy osakkeiden volatiliteettiin (tumma sinunen): Nordean salkussa olevat osakkeet heiluvat selvästi vähemmän.

(Nollassa faktorin vaikutus on globaalisti keskimäärinen. Ylä- tai alapuolella rahasto eroaa tyypillisestä salkusta.)

Pelkän tämän tiedon perusteella voimme todeta Nordean tavoittelevan vähän heiluvia osakkeita. Mutta se ei kerro koko totuutta. Pääsemme analyysissä syvemmälle kun katsomme Morningstarin kehittämiä tapoja tutkia osakkeiden taipumuksia.

Nordea Morningstar-faktorit

Skagen Morningstar-faktorit

Oranssi eli "Economic Moat" viittää yhtiöihin, joilla on vahva kilpailuasema, jota ne ptstyvät varjelemaan jopa vuosikymmeniä. Se mahdollistaa alaa suurempien voittojen synnyttämisen. Riskimalli kertoo Morningstarin kvantitatiivisesti määritetyt kilpailuedut.

Nordean salkussa olevat yritykset ovat tyypillisesti hyvin vahvassa kilpailuasemassa. Tämä piirre on vain voimistunut ajan myötä. Skagen Global ei vältä vahvoja yhtiöitä, mutta tekijä ei myöskään dominoi rahaston tuottoprofiilia.

Nordean rahaston kohdeyhtiöt ovat myös selvästi useammin taseeltaan vahvoja (keltainen). Kiinnostavaa on kuitenkin, että siinä missä Nordea on siirtynyt hieman pois kaikkein rautaisimpien taseiden yhtiöistä, Skagen Global on hakenut turvaa taloudellisesti vahvemmista yhtiöistä. Muutos on tapahtunut pääosin sen jälkeen kun Knut Gezelius tuli rahaston vastuusalkunhoitajaksi marraskuussa 2015.

Skagenin rahaston muutos heijastuu myös kahteen muuhun ominaisuuteen. "Valuation Uncertainty" (harmaa) eli arvostuksen epävarmuus kuvaa, miten haastavaa salkun yhtiöille on määrittää käypää arvoa tilinpäätöstiedon perusteella. Skagen Global omistaa nyt selvästi useammin yhtiöitä, joiden arvonmääritys on varmempaa kuin ennen. 

"Ownership Risk" (tumma sininen) kuvaa, millaiset salkunhoitajat ovat kiinnostuneita samoista osakkeista. Jos lukema on korkea, salkussa on paljon korkealla riskiä salkkuaan hoitavien managerien valintoja. Nordean rahasto suosii samoja osakkeita kuin muut alhaista riskiä tavoittelevat rahastot.

Skagenin kolme periaatetta ja käytäntö
Skagen Global siis sijoittaa osakkeisiin, jotka ovat epäsuosittuja, aliarvostettuja, aliseurattuja (tai niillä on kaksi tai kolme näistä ominaisuuksista). Mutta onko näin?

Arvostusta voimme tutkia harmaan viivan avulla. Jos se on alle nollan, rahasto suosii aliarvostetuilta näyttäviä osakkeita. Näin näyttää olleen Skagen Globalin laita, mutta ei jatkuvasti.

Omistuksen suosio ("Ownership Popularity") kertoo vihreällä viivalla, kuinka suosittuja salkun osakkeet ovat viime aikoina olleet muiden rahastojen salkuissa, eli onko niitä ostettu vai myyty. Skagen Globalin kohdalla tämä mittari heiluu niin paljon ettei selvää trendiä ole näkyvillä. Suurtya eroa Nordean ja Skagenin rahastojen välillä ei kuitenkaan ole tässä suhteessa.

Skagenin kolmatta väitettä - että rahasto sijoittaa aliseurattuihin yhtiöihin - on vaikea päätellä suoraan mittareistamme. Skagen on siirtynyt suurempiin yhtiöihin viime aikoina (mikä näkyy ylimmissä kaavioissa oranssin Size-tekijän arvon alenemisena). Nyrkkisääntönä on, että mitä suurempi yhtiö, sitä enemmän sen perässä on osakeanalyytikoita. Ei olekaan ihme, että Skagenin salkunhoitajat puhuvat tätä nykyä vähemmän unohdettujen osakkeiden löytämisestä ja enemmän siitä, että markkinoilla on kenties ymmärretty jokin yhtiö väärin. 

The Morningstar Global Risk Model helps investors identify and assess the amount of risk in their investments. It tracks the underlying economic exposure of stocks to 36 factors, including six unique to Morningstar. It allows investors to quickly see how a variety of market conditions could affect a portfolio. The Global Risk Model is available on Direct Cloud, Morningstar’s institutional research platform.

Tietoja kirjoittajasta Matias Möttölä

Matias Möttölä  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko