Euroopan keskuspankki laski torstaina ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 2,00 prosenttiin, mikä on kahdeksas koronlasku sitten kesäkuun 2024. Odotettu rahapoliittinen päätös tehtiin, kun euroalueen inflaatio laski toukokuussa 1,9 prosenttiin, mikä alitti EKP:n 2 prosentin tavoitteen ensimmäistä kertaa sitten syyskuun 2024, mikä johtui pääasiassa energian hintojen laskusta ja palvelualan inflaation hidastumisesta.
Päätös oli lähes yksimielinen, ja vain yksi EKP:n neuvoston jäsen ei kannattanut sitä, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi lehdistötilaisuudessa. Hän ei kertonut tarkemmin tulevasta korkopolusta.
”Tämänpäiväinen koronlasku oli lähes varma, kun otetaan huomioon aiemmin tällä viikolla julkaistut suotuisat inflaatiotiedot, jotka viittaavat euroalueella jatkuvaan inflaation hidastumiseen”, kommentoi Grant Slade, Morningstarin kansainvälinen ekonomisti.
EKP:n lausunnossa korostettiin jälleen sen ”datasta riippuvaista” lähestymistapaa rahapolitiikan määrittämisessä. Tämä heijastaa EKP:n epävarmuutta siitä, kuinka paljon tarkkaavaisuutta tarvitaan inflaatiosodan todelliseen voittamiseen, mutta samalla se jättää joustavuutta rahapolitiikan kiristämiseen, jos taloudelliset olosuhteet, kuten kauppasodan vaikutukset, sitä edellyttävät.
Päätös tehtiin päivä sen jälkeen, kun EKP ja Euroopan komissio olivat antaneet Bulgarialle vihreää valoa liittyä euroon vuonna 2026, mikä tekee siitä yhteisvaluuttablokin 21. jäsenen sen jälkeen, kun Kroatia otti yhteisvaluutan käyttöön vuonna 2023.
”Erityisesti päätös alentaa talletuskorkoa, korkoa, jolla EKP:n neuvosto ohjaa rahapolitiikan viritystä, perustuu päivitettyyn arvioon inflaationäkymistä, pohjainflaation dynamiikasta sekä rahapolitiikan välittymisestä talouteen”, Lagarde sanoi.
”Inflaatio on tällä hetkellä hallintoneuvoston keskipitkän aikavälin 2 prosentin tavoitteen tuntumassa.”
Lagarde vahvisti myös, ettei aio jättää virkaansa ennen toimikautensa päättymistä. Hänen kahdeksanvuotinen kautensa EKP:n pääjohtajana kestää marraskuuhun 2027 asti.
EKP:n ohjauskorkojen muutokset
EKP aloitti koronlaskusyklinsä kesäkuussa 2024, piti tauon heinäkuussa ja jatkoi koronmuutoksia syyskuussa, jolloin korot laskivat 0,25 prosenttiyksikköä peräkkäin jokaisessa rahapoliittisessa kokouksessa.
Kesäkuun 11. päivästä alkaen EKP:n kolme ohjauskorkoa ovat:
- Talletuskorko: 2,00 %
- Perusrahoituskorko: 2,15 %
- Maksuvalmiusluoton korko: 2,40 %
EKP on ensimmäinen merkittävä eurooppalainen keskuspankki, joka tekee rahapoliittisen päätöksensä tässä kuussa. Englannin keskuspankki (BOE) ja Sveitsin keskuspankki julkistavat päätöksensä 19. kesäkuuta. Britanniassa inflaatio on edelleen korkea, ja BOE:n odotetaan pitävän korot ennallaan. Sveitsi puolestaan kamppailee deflaatiota vastaan, ja keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkonsa nollaan vahvan frangin ja toukokuussa mitatun -0,1 prosentin inflaation vuoksi. Yhdysvaltain keskuspankki julkaisee rahapoliittisen päätöksensä päivää aiemmin, mutta sen arvioidaan yleisesti pitävän korot ennallaan huolimatta presidentti Donald Trumpin lisääntyneestä painostuksesta.
EKP tarkistaa inflaationäkymiä
EKP:n henkilöstö tarkisti myös talousennusteitaan. He arvioivat nyt, että kokonaisinflaatio on keskimäärin:
- 2,0 % vuonna 2025 (aikaisempi ennuste maaliskuulta oli 2,3 %)
- 1,6 % vuonna 2026 (aikaisempi 1,9 %)
- 2,0 % vuonna 2027 (ennallaan maaliskuusta)
”Maaliskuun ennusteisiin verrattuna tehdyt 0,3 prosenttiyksikön alennukset sekä vuodelle 2025 että vuodelle 2026 heijastavat pääasiassa alhaisempia oletuksia energian hinnoista sekä vahvempaa euroa,” sanoi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde.
EKP:n henkilöstö jätti euroalueen talouskasvuennusteensa pääosin ennalleen:
- 0,9 % vuonna 2025 (ennallaan maaliskuun ennusteesta)
- 1,1 % vuonna 2026 (edellisestä 1,2 %:sta hieman laskenut)
- 1,3 % vuonna 2027 (ennallaan)
”Tarkistamaton kasvuennuste vuodelle 2025 heijastaa odotettua vahvempaa ensimmäistä vuosineljännestä, jota seuraavat heikommat näkymät loppuvuodelle,” Lagarde sanoi.
”Vaikka kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden odotetaan rasittavan yritysten investointeja ja vientiä erityisesti lyhyellä aikavälillä, valtion kasvavat investoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin tukevat kasvua yhä enemmän keskipitkällä aikavälillä.”
Euroalueen talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä oli nopeampi kasvu kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Kasvua tukivat yksityisen kulutuksen lisääntyminen sekä Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin etupainotteisuus, kun yritykset ennakoivat Yhdysvaltojen tullimaksujen korotuksia.
Myös teollisuusdata yllätti positiivisesti. Teollisuustuotanto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 4,7 prosenttia, mikä johtui pääasiassa siitä, että Yhdysvallat toi euroalueen tavaroita ennakkoon ennen tullimaksujen korotuksia.
”Vaikka etupainotteisuus jätettäisiinkin pois, näyttää siltä, että euroalueen tehdasteollisuus on saavuttanut pohjan,” totesi Carsten Brzeski ING Bankista.
”Viimeaikaiset kyselyt osoittavat, että tuleva tuotanto on optimistisempaa ja tilauskanta parantunut. Alhaisemmat energian hinnat tukevat erityisesti energiaintensiivisiä tuottajia, ja Saksan finanssipoliittiset elvytystoimet sekä Euroopan puolustusmenojen kasvu ovat molemmat lisänneet tilauskantoja ja yleistä optimismia.”
Pandemian aikana tapahtuneen massiivisen varastojen kartuttamisen jälkeen on nyt nähtävissä merkkejä varastojen purkamisesta.
”Tavallisesti varastojen vähentäminen yhdessä tilauskannan paranemisen kanssa lisää tuotantoa tulevaisuudessa,” Brzeski totesi.
Markkinoiden hinnoittelu muuttuu heinäkuun koronlaskun myötä
Markkinat ovat nostaneet odotuksia heinäkuun koronlaskun todennäköisyydestä 45 prosenttiin, kun se päivää aiemmin oli noin 20 prosenttia. Myös joulukuun päätehintakoron arvio on noussut 1,58 prosentista 1,63 prosenttiin, mikä heijastaa odotuksia EKP:n varovaisesta keventämisestä jatkossa.
Analyytikot ovat erimielisiä EKP:n seuraavista toimista.
”Palkkojen kasvun hidastuminen ja kasvavat laskuriskit pitävät EKP:n keventämistilassa, mutta 2 prosentin ohjauskorko on kuitenkin laajalti neutraali”, sanoi BCA Researchin Euroopan päästrategin Mathieu Savary.
”Siksi EKP:n neuvosto hidastaa leikkaustahdin yhteen 25 peruspisteen vähennykseen neljännesvuosittain vuoden 2025 loppuun saakka, jolloin talletuskorko olisi 1,5 prosenttia.”
Carsten Brzeski ING Bankista kommentoi: ”Koska riski inflaation alittumisesta on selvästi kasvanut, tämänpäiväinen koronlasku ei jää viimeiseksi. Euroalueen inflaatiopaineet väistyvät odotettua nopeammin.”
Franklin Templetonin Euroopan korkosijoituksista vastaava johtaja David Zahn odottaa, ettei korkoja enää leikata tänä kesänä.
”Hidastuvat hintapaineet ja heikentynyt kasvu tukivat tämänpäiväistä päätöstä, vaikka poliittinen asenne pysyy varovaisena. Tauko kesän aikana on hyvin todennäköinen, kun EKP arvioi kaupan riskejä ja kotimaisen talouden kestävyyttä. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden tasapainottaminen ja ulkoiset vastatuulet muokkaavat politiikkanäkymiä neutraalimmiksi.”
Anne Beaudu, Amundin globaalien aggregaattistrategioiden varajohtaja, kommentoi:
”EKP:n koronlaskusykli lähestyy loppuaan. Olemme lähellä neutraalia tasoa, mikä tarkoittaa, ettei lisäkoronalennuksille ole enää juuri tilaa. Lisäksi, kun otetaan huomioon joukkovelkakirjojen tuottojen taso lyhyellä aikavälillä, uskomme markkinoiden jo pitkälti hinnoitelleen mahdolliset lisäleikkaukset.”
Milloin ovat seuraavat EKP:n kokoukset vuonna 2025?
24. heinäkuuta 2025
11. syyskuuta 2025
30. lokakuuta 2025
18. joulukuuta 2025
Sara Silano ja Jocelyn Jovene osallistuivat tämän artikkelin kirjoittamiseen.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöistä.
