Euroopan keskuspankin odotetaan yleisesti laskevan talletuskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 2 prosenttiin 5. kesäkuuta. Kyseessä olisi jo kahdeksas koronlasku kevennyssyklissä, joka saattaa olla lähestymässä loppuaan. Päätös tehdään euroalueen talousnäkymien parantuessa, vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kauppatullit aiheuttavat yhä epävarmuutta.
Morningstarin Euroopan osakemarkkinoiden päästrategi Michael Field arvioi, että euroalueen inflaatio on tiukasti hallinnassa.
"Toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa inflaation uudelleen kiihtyminen on tullipelon vuoksi todellinen riski, eurooppalaiset keskuspankit kokevat, että he hallitsevat inflaatiokehitystä hyvin. Euroalueen inflaatio on tällä hetkellä 2,2 prosenttia, mikä on lähellä EKP:n kahden prosentin tavoitetta. Siksi keskuspankki voi turvallisin mielin ottaa uuden askeleen kohti matalampaa korkotasoa."
Euroalueen toukokuun inflaation odotetaan laskeneen alle kahden prosentin. Luvut julkaistaan 3. kesäkuuta.
Euroalueen nykyiset korot antavat keskuspankille paljon valtaa, Field lisää.
"Nykyisestä tasosta käsin keskuspankilla on mahdollisuus joko laskea tai nostaa korkoja tuntuvasti reagoidakseen muuttuviin talousolosuhteisiin. Tätä mahdollisuutta ei ole, jos korot ovat nollassa tai esimerkiksi neljässä prosentissa."
Mitkä ovat EKP:n ohjauskorot?
EKP:n kolme tärkeintä ohjauskorkoa ovat 23. huhtikuuta alkaen seuraavat:
- Talletuskorko: 2,25 %.
- Perusrahoitusoperaatioiden korko: 2,40%.
- Maksuvalmiusluoton korko: 2,64 %.
Onko EKP:n koronlaskusykli päättymässä?
Markkinat odottavat yhä useammin, että kesäkuun korkoleikkaus on tämän keventämissyklin toiseksi viimeinen toimenpide. Swap-markkinat hinnoittelevat lähes täysin 0,25 prosenttiyksikön leikkauksen 5. kesäkuuta, ja kolmannen leikkauksen todennäköisyys syyskuussa on hieman yli 50 prosenttia. Yön yli -indeksiswapit puolestaan viittaavat siihen, että leikkauksen todennäköisyys 24. heinäkuuta, joka on seuraava kokous kesäkuun jälkeen, on pienempi.
DWS:n vanhempi ekonomisti Ulrike Kastens ennustaa, että EKP laskee ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä kesäkuussa ja uudelleen heinäkuussa, minkä jälkeen se pitää tauon.
"Kesäkuun jälkeen on tilaa vielä yhdelle laskulle, mutta tämän jälkeen liikkumavara vähenee, kun inflaatio rauhoittuu ja talouskasvu tasaantuu", Kastens toteaa.
"Rahapolitiikka ei selvästikään ole enää rajoittavaa. Luotonanto on vilkastumassa, ehkä vähemmän yritysten osalta, mutta kiinteistöalalla kasvu on kohtuullista. Tämä osoittaa, että korot eivät ole enää esteenä."
Toisin kuin markkinoiden nykyiset odotukset, saksalaispankki Helabanin analyytikot uskovat, että keventämissyklin huipennus nähdään jo kesäkuussa. Heidän mukaansa on todennäköistä, että EKP siirtyy tämän jälkeen pidempään odottavaan vaiheeseen.
"Vuoden jälkipuoliskolla keskuspankki siirtyy todennäköisesti tarkkailevalle kannalle. Vaikka markkinat hinnoittelevat toista koronlaskua heinäkuulle, suunniteltu siirtymä kohti ekspansiivisempaa finanssipolitiikkaa puhuu rahapolitiikan lisäkevennystä vastaan", analyytikot toteavat.
Myös EKP:n sisällä vallitsee kasvavaa erimielisyyttä jatkotoimista. Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzmann kannattaa korkojen pitämistä ennallaan ainakin syyskuuhun asti. Hänen mukaansa ohjauskorko on jo saavuttanut neutraalin tason, jonka hän arvioi olevan 2,5–3 prosentin välillä.
Johtokunnan jäsen Isabel Schnabel puolestaan varoittaa, että ennenaikaiset koronlaskut voisivat kiihdyttää inflaatiota erityisesti kansainvälisten kauppajännitteiden vallitessa.
Toisaalta Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau totesi 27. toukokuuta pitämässään puheessa, että rahapolitiikan normalisointi "ei todennäköisesti ole vielä valmis". Hän korosti, että heikko yritystoiminta ja laskeva inflaatio oikeuttavat jatkuvan sopeutumisen.
Mitä kauppajännitteet Yhdysvaltojen kanssa tarkoittavat euroalueen taloudelle?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa asettaa Euroopan unionin tuotteille 50 prosentin tullin, jonka voimaantuloa on toistaiseksi lykätty 9. heinäkuuta asti. Kauppapolitiikasta on näin muodostunut merkittävä makrotaloudellisen epävarmuuden lähde.
Tästä huolimatta euroalueen talous yllätti positiivisesti alkuvuodesta. BKT kasvoi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä ylitti odotukset (0,2 %). Myös Saksan, euroalueen suurimman talouden, kasvu oli odotettua vahvempaa: 0,4 prosenttia konsensusennusteen ollessa 0,2 prosenttia. Berenbergin ekonomistit ennustavat euroalueen talouskasvun kiihtyvän lähivuosina, erityisesti Saksan finanssipoliittisen käänteen ansiosta. He arvioivat kasvun nousevan hieman 0,8 prosentista vuonna 2024 yhden prosentin vauhtiin tänä vuonna, 1,4 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 1,5 prosenttiin vuonna 2027.
EKP tarkistaa todennäköisesti BKT- ja inflaatioennusteita
Koska euroalueen talous on osoittautunut aiempia odotuksia kestävämmäksi, Euroopan keskuspankin ekonomistien odotetaan tarkistavan BKT-ennustettaan ylöspäin 5. kesäkuuta julkaistavassa neljännesvuosiennusteessa. Maaliskuussa annetussa ennusteessa EKP arvioi euroalueen BKT:n kasvavan 0,9 prosenttia vuonna 2025 ja 1,2 prosenttia vuonna 2026 — molemmat laskettu joulukuun kokouksen arvioista, jotka olivat vastaavasti 1,1 ja 1,4 prosenttia.
DWS:n vanhemman ekonomistin Ulrike Kastensin mukaan nämä arviot ovat liian varovaisia:
"Euroalueen kasvunäkymät paranevat finanssipoliittisten elvytystoimien sekä teollisuussyklin normalisoitumisen ansiosta. Monet yritykset olivat kasvattaneet varastojaan, ja nyt myös vientiodotukset ovat elpymässä tulliepävarmuudesta huolimatta."
Elpymistä tukevat myös euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksit (PMI), jotka nousivat toukokuussa 49,4:ään, korkeimmalle tasolle 33 kuukauteen, huhtikuun 49,0:sta. Indeksi on kuitenkin yhä alle 50:n rajan, joka erottaa kasvun supistumisesta.
Vahvojen ensimmäisen neljänneksen kasvulukujen jälkeen DWS nosti oman ennusteensa euroalueen BKT-kasvusta 1,1 prosenttiin vuodelle 2025 (aiempi ennuste 0,9 %) ja 1,4 prosenttiin vuodelle 2026.
Kastens ennakoi myös, että EKP:n ekonomistit tarkistavat inflaatioennusteitaan alaspäin. Ranskan alustavat tilastot osoittavat, että toukokuun inflaatio hidastui 0,6 prosenttiin vuositasolla, mikä on selvästi odotuksia alempi taso. FactSetin konsensusennusteiden mukaan koko euroalueen yleisinflaatio hidastui 1,9 prosenttiin ja pohjainflaatio 2,3 prosenttiin toukokuussa.
Voiko euro syrjäyttää dollarin maailmanvaluuttana?
Yhdysvaltain finanssipolitiikkaan ja geopoliittiseen arvaamattomuuteen liittyvien kasvavien huolien vuoksi globaalit sijoittajat etsivät yhä useammin vaihtoehtoja Yhdysvaltain dollarille. Vaikka dollari on edelleen maailman johtava valuutta ja sen osuus valuuttavarannoista on noin 58 prosenttia, tämä luku on pienenemässä, mikä viittaa mahdolliseen muutokseen kansainvälisessä valuuttajärjestelmässä. Euro on toisella sijalla noin 20 prosentin osuudella.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kutsui tätä mahdolliseksi ”globaaliksi eurohetkeksi”.
Hän totesi 26. toukokuuta pitämässään puheessa, että muuttuva globaali toimintaympäristö tarjoaa eurolle tilaisuuden vahvistaa kansainvälistä rooliaan. Tämä voisi osaltaan alentaa lainakustannuksia ja lisätä euroalueen taloudellista kestävyyttä. "Euro ei saa vaikutusvaltaa automaattisesti – sen on ansaittava se", hän painotti.
Lagarde esitteli kolme pilaria euron kansainvälisen aseman nostamiseksi: avoimen kaupan ylläpitäminen vahvemman turvallisuusyhteistyön tukemana, taloudellinen vahvuus syvempien ja likvidimpien pääomamarkkinoiden tukemana sekä vakaa lainsäädäntökehys.
"Meidän on vahvistettava oikeudellista perustaa puolustamalla oikeusvaltion periaatteita ja yhdistyttävä poliittisesti, jotta voimme vastustaa ulkoisia paineita", hän totesi.
Miten koronlaskut koskevat sijoittajia?
Osakemarkkinoilla on taipumus nousta odotettavissa olevien koronlaskujen myötä. Morningstarin Michael Field sanoo, että talletuskoron laskeminen 2 prosenttiin nostaisi osakemarkkinoita Euroopassa tärkeässä vaiheessa, kun yritysten ja kuluttajien luottamus on heikko.
Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku tarkoittaa alhaisempaa tuottoa, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Matalammat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkean korkotason aikana, houkuttelevampia tuottojen kannalta.
Samaan aikaan pankkitileillä olevien käteissäästöjen korot todennäköisesti alenevat, mikä on epäedullista säästäjille. Säästöille maksettavat korot määräytyvät pitkälti EKP:n talletuskoron perusteella, eli sen mukaan, millä korolla pankit voivat tallettaa varojaan keskuspankkiin yön yli. Lainanottajat sen sijaan hyötyvät korkojen alenemisesta, kun kulutusvelat ja asuntolainat halpenevat.
Milloin ovat seuraavat EKP:n kokoukset vuonna 2025?
24. heinäkuuta 2025
11. syyskuuta 2025
30. lokakuuta 2025
18. joulukuuta 2025
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä
