Näin yhdistelmärahastot jaetaan luokkiin

Ei ole lainkaan sama, ostaako vähä- vai korkeariskistä yhdistelmärahastoa. Toinen on lähellä korkopaperia, toinen osaketta.

Facebook Twitter LinkedIn

Yhdistelmärahasto on yksinkertaisin tapa päästä hajautetulla salkulla sijoitusmarkkinoille. Valitettavasti mikään sijoitusmaailmassa ei ole ihan niin helppoa, että aloittelevakaan sijoittaja-säästäjä voisi vain ostaa sokkona rahastoa. Mutta eipä lähikaupastakaan tule ostaneeksi sopivaa maitoa, jos vain työntää käden jonnekin maitohyllyyn; kulutus- ja rasvaton maito ovat hyvin erilaiseen käyttöön ja makuun, jos näin arkipäiväinen vertaus sallitaan.

Yksinkertaistettuna: yhdistelmärahastoa valitessa tärkeää on, miten paljon riskiä haluaa ottaa. Mitä riskipitoisempi rahasto, sitä arvaamattomampi on sen tuotto eli sitä enemmän kurssi heiluu. Samalla mielekäs sijoitusaika on pidempi.

Sijoitusteoria kertoo kuitenkin, että arvaamattomuudesta voi pitkällä tähtäimellä toivoa palkintoa: mitä riskisempi sijoituskohde, sitä korkeampi tuotto-odotus sillä on. (Varmaa korkempi tuotto ei kuitenkaan missään nimessä ole; lue lisää tästä artikkelista.)

Jaamme Morningstarilla yhdistelmärahastot luokkiin riskin ja sijoitusalueen perusteella. Vertailu rahastojen välillä on mielekästä vain näiden luokkien sisällä. Sen sijaan esimerkiksi kaikkien yhdistelmärahastojen pistäminen samaan laariin ja esimerkiksi parhaiten tuottaneen ostaminen ei ole järkevää sijoittamista.

Morningstarin rahastoluokat, joihin suomalaiset yhdistelmärahastot on jaettu, ovat seuraavat:

Yhdistelmä globaali riskipitoinen, euro
Yhdistelmä riskipitoinen, euro
Yhdistelmä globaali maltillinen, euro
Yhdistelmä maltillinen, euro
Yhdistelmä globaali varovainen, euro
Yhdistelmä varovainen, euro
Yhdistelmä joustava, euro

Mitä suurempi osuus osakkeilla ja/tai osakerahastoilla rahastossa on, sitä korkeampi on sen riski. Osakkeiden hinnat heiluvat niin paljon voimakkaammin kuin korkopapereiden, että osakeriski hallitsee salkkua voimakkaasti. Jos rahastossa on 50 prosenttia osakesijoituksia ja 50 prosenttia korkosijoituksia, karkeasti voi sanoa rahaston arvon heilunnan johtuvan 90-prosenttisesti osakkeista.

Muissa kuin joustava-luokassa osakepaino liikkuu ennalta määrätyissä rajoissa, kun taas joustavat rahastot liikkuvat mahdollisesti jopa täydestä korkopainosta täyteen osakepainoon.

Mikäli nimessä on globaali, rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti. Kun nimeä ei ole, pääosa varoista on Euroopassa ja euromääräisissä sijoituksissa.

Riskipitoinen-luokissa osakepaino ylittää tyypillisesti 65 prosenttia rahaston varoista.

Maltillinen-luokissa osakkeita on 35-65 prosenttia varoista.

Varovainen-luokkien rahastoissa osakepaino ei tavallisesti ylitä 35 prosenttia.

Morningstar seuraa rahaston käyttäytymistä, eikä luokittele niitä vain esitteiden perusteella. Seuranta perustuu tyypillisesti rahastoyhtiöiden Morningstarille toimittamaan salkkudataan.

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2022 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings