Presidentti Donald Trump on nyt hoitanut ensimmäiset 100 päivää toisesta presidenttikaudestaan, eikä kehitys ole sujunut niin kuin monet sijoittajat odottivat.
Markkinat riemuitsivat presidentin virkaanastumisen jälkeen, sillä hän oli kampanjoinut Yhdysvaltojen talouden nousun puolesta. Sen sijaan Trumpin hallinnon politiikka on kääntänyt positiiviset näkymät maailmanlaajuiselle kasvulle päälaelleen, romuttanut osakekurssit lähes karhumarkkinoiden tasolle ja saanut sijoittajat ympäri maailmaa kyseenalaistamaan Yhdysvaltojen roolin turvasatamana.
Trumpin ensimmäisten 100 päivän aikana (jotka päättyivät virallisesti keskiviikkona 30. huhtikuuta) Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat laskeneet lähes 8 %. Osakkeet aloittivat jakson laskusuhdanteessa, kun vuoden 2024 suuri teknologian nousumarkkina oli pysähtynyt ja sijoittajat alkoivat huolestua Trumpin tullimaksuista. Laajemmin ottaen sijoittajat olivat tyytymättömiä riskialttiisiin sijoituksiin ja alkoivat etsiä defensiivisempiä sijoituskohteita. Vallitseva käsitys oli kuitenkin, että Trump ei toimisi niin aggressiivisesti, että se laskisi osakemarkkinoita.
Tilanne muuttui dramaattisesti iltapäivällä 2. huhtikuuta, kun Yhdysvaltojen kauppakumppaneille ilmoitettujen uusien ”vastavuoroisten” tullien laajuus ja mittakaava järkyttivät sijoittajia Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa. Osakkeet romahtivat, dollari ja Yhdysvaltojen valtion joukkovelkakirjat laskivat ja sijoittajat etsivät turvaa kullasta. Markkinoiden laskua seuranneet superlatiivit ”pahin sitten” ja ”pahin koskaan” toivat mieleen romahduksen, joka seurasi covid-19-pandemian syttymistä vuonna 2020.
Tässä on katsaus siihen, miten Trumpin ensimmäiset 100 päivää ovat vaikuttaneet tärkeimpiin markkinoihin.
Trumpin osakemarkkina lähellä karhumarkkinatasoja
Suurelta osin Trumpin Meksikolle ja Kanadalle asettamien tariffien ansiosta yhdysvaltalaiset osakkeet olivat jo laskussa, kun Trump esitteli tullinsa. Markkinat romahtivat 3. huhtikuuta, ja muutamassa päivässä ne olivat laskeneet peräti 19,4 % (ilman osinkoja) edellisestä ennätyskorkeasta tasosta, joka oli saavutettu vain puolitoista kuukautta aiemmin, 19. helmikuuta – vain hiukan alle 20 %:n laskun, joka merkitsee karhumarkkinoita. Tuolloin osakemarkkinat olivat kokeneet huonoimman alkuvuoden maaliskuun 2020 jälkeen.
Tämä merkitsi 180 asteen käännöstä Wall Streetin optimistisessa tunnelmassa heti Trumpin vaalivoiton jälkeen, kun sijoittajat juhlivat kasvua ja yritysystävällistä hallintoa.
9. huhtikuuta, keskellä edestakaisia otsikoita ja hallinnon virkamiesten ristiriitaisia lausuntoja, Trump muutti kurssiaan ja lykkäsi monia tulleja 90 päivällä. Vaikka hän jätti 145 prosentin tullin Kiinalle voimaan, osakemarkkinat nousivat optimististen odotusten siivittämänä siitä, että Trump jatkaisi aggressiivisimpien tullien poistamista. Morningstar US Market Index on Trumpin 100. päivänä noussut yli 11 % huonoimmista tasoistaan.
Kauppasodan jäljiltä volatiliteetti vallitsee
Sijoittajat, jotka ovat tottuneet suhteellisen rauhalliseen markkinatilanteeseen viimeisten kahden vuoden aikana, ovat joutuneet epämiellyttävään volatiiliin ympäristöön. Pelkästään viime kuussa on nähty joitakin suurimmista osakemarkkinoiden heilahteluista useaan vuoteen. Yhdysvaltain markkinaindeksi laski yhteensä yli 10 % kahden peräkkäisen pörssipäivän aikana huhtikuun alussa, mutta nousi sitten yli 9 % 9. huhtikuuta.
Nousu oli laajimman osakemarkkinan suurin nousu lokakuun 2008 jälkeen ja merkitsi massiivista nousua osakkeissa, jotka olivat kärsineet tullien laskun yhteydessä. Esimerkiksi Apple (AAPL) nousi tuona päivänä yli 15 %, mikä oli suurin nousu sitten vuoden 1998. Tesla (TSLA), jonka varallisuus on yhä enemmän kietoutunut toimitusjohtaja Elon Muskin poliittisiin pyrkimyksiin vähentää liittovaltion työvoimaa, nousi lähes 23 %, mikä oli suurin yhden päivän nousu toukokuun 2013 jälkeen.
Osakkeet ovat hieman rauhoittuneet Trumpin käänteen jälkeen, mutta ne ovat edelleen huomattavasti volatilimpia kuin vuoden alussa. Tullien näkymien jatkuvat muutokset ja huoli Federal Reserven riippumattomuudesta ovat edelleen aiheuttaneet suuria heilahteluja osakkeissa ja muilla markkinoilla.
Tämän volatiliteetin heijastuksena osakemarkkinat nousivat 2 % tai enemmän 10 päivänä 68:sta, jolloin markkinat olivat auki, mikä oli 15 % istunnoista. Koko vuonna 2024 näin suuria liikkeitä tapahtui vain 3 % ajasta. Vielä dramaattisempaa oli se, että neljänä näistä pörssipäivistä Yhdysvaltain osakkeet heilahtivat 3 % tai enemmän. Tämä tapahtui vain kerran vuonna 2024
Vaikka osakkeet yleensä herättävät eniten huomiota, huhtikuun tullipäätöksen jälkeen myös yleensä rauhallinen Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjojen markkina alkoi herättää huomiota ja levittää levottomuutta. Valtion joukkovelkakirjojen korot laskivat tasaisesti vuoden ensimmäisinä päivinä, mutta nousivat jyrkästi tullipäätöksen jälkeen.
Valtion joukkovelkakirjalainojen korot laskevat yleensä talouden näkymien heikentyessä, kun sijoittajat hakevat turvaa valtion velasta, koska ostajien lisääntyminen nostaa hintoja ja hinnat liikkuvat korkojen kanssa vastakkaiseen suuntaan. Lisäksi ekonomistit nostivat huomattavasti taantuman todennäköisyyttä poliittisen epävarmuuden ja tullien negatiivisten vaikutusten vuoksi, mikä yleensä nostaisi joukkovelkakirjojen hintoja ja laskisi korkoja.
Joukkovelkakirjarahastojen hoitajat ja analyytikot viittasivat useisiin korkoja nostaviin tekijöihin. Yksi niistä on tullien inflaatiovaikutus. Preston Caldwell, Morningstarin vanhempi ekonomisti Yhdysvalloissa, korotti ennusteensa henkilökohtaisten kulutusmenojen hintaindeksille (Federal Reserven suosima inflaatiomittari) 0,6 prosenttiyksikköä 3,0 prosenttiin vuodelle 2025 ja 1,3 prosenttiyksikköä 3,2 prosenttiin vuodelle 2026.
Monet joukkolainamarkkinoilla viittaavat myös tilapäiseen ilmiöön, jossa hedge-rahastot ja muut lyhytaikaiset sijoittajat joutuvat myymään joukkolainoja saadakseen rahaa. Mutta huolestuttavinta oli ajatus, että globaalit sijoittajat ovat menettäneet luottamustaan Yhdysvaltojen rahoitusjärjestelmän suhteelliseen turvallisuuteen. Tämä tarkoittaa, että he todennäköisesti vaativat korkeampaa preemiota kompensoimaan Yhdysvaltojen valtionvelkaan liittyvää riskiä, mikä johtaa korkeampiin joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
Sijoittajat hakevat turvaa kullasta tullikiistojen keskellä
Osakemarkkinoiden vaikeuksien myötä jotkut sijoittajat ovat kääntyneet kultaan. Jalometallia pidetään usein suojana talouden laskusuhdanteita, geopoliittista epävarmuutta tai inflaatiota vastaan, ja kaikki nämä kolme skenaariota ovat olleet sijoittajien huomion kohteena viime kuukausina. Kullan hinta nousi tammikuun 2 755 dollarista unssilta huhtikuun ennätykselliseen 3 400 dollariin unssilta samaan aikaan, kun osakemarkkinat heiluivat.
Kryptopresidentin vuoristorata kryptovaluutoissa
Kryptovaluutta-optimistit olivat toiveikkaita, koska Trump, joka on julistautunut kryptovaluuttojen presidentiksi, odotettiin keventävän alan sääntelyä. Bitcoinin kurssi kuitenkin laski suurimman osan Trumpin ensimmäisistä 100 päivästä, kun riskinottohaluttomuus hallitsi markkinoita ja bitcoin kaupattiin enemmän teknologiayhtiöiden osakkeiden tavoin kuin vaihtoehtona Yhdysvaltain dollarille.
Suosittu kryptovaluutta on palauttanut osan markkinaosuudestaan Trumpin 90 päivän tullitauon jälkeen, joka alkoi 2. huhtikuuta. Kaiken kaikkiaan bitcoinin hinta on laskenut 9 % Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisten 100 päivän aikana.
Osakkeiden kiertonopeus kiihtyy
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäiset päivät merkitsivät myös sitä, että osakemarkkinoita yli vuosikymmenen ajan hallinnut ”America First” -teema päättyi. Jo ennen suurten tullien ilmoittamista sijoittajat alkoivat varovasti kokeilla kansainvälisiä markkinoita, ja Kiinan ja Euroopan markkinat kehittyivät ensimmäisellä neljänneksellä paremmin kuin Yhdysvaltojen.
Kaikki toimenpiteet eivät liittyneet tulleihin. Euroopassa Trumpin heikentynyt tuki Ukrainalle johti puolustusalan hallinnointikustannusten uudelleenarviointiin. Erityisesti Saksassa tämä johti vuosikymmeniä kestäneen ”menojen jarrun” äkilliseen päättymiseen, mikä rajoitti maan kykyä lisätä puolustusmenoja. Se laukaisi massiivisen nousun saksalaisissa ja muissa eurooppalaisissa puolustusalan osakkeissa.
Ja vaikka yhdysvaltalaiset osakkeet ovat kamppailleet takaisin jalansijaa, kansainväliset markkinat ovat pärjänneet paremmin Trumpin tullipäätösten jälkimainingeissa.
Sijoittajat eivät ole vain siirtäneet varojaan pois Yhdysvaltojen markkinoilta, vaan myös niiden sisällä. Kasvu- ja inflaationäkymien heikkeneminen on heikentänyt lähes kaikkien toimialojen kehitystä tänä vuonna, yhtä merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta: päivittäistavarat.
Tämä on ainoa toimiala, joka on tuottanut merkittävää voittoa Trumpin ensimmäisten 100 päivän aikana. Päivittäistavarakaupan osakkeet ovat yleensä vähemmän alttiita tulleille kuin vastaavat osakkeet kulutustavaroiden alalla, ja ne ovat osoittautuneet suhteellisen turvalliseksi satamaksi muiden alojen kamppaillessa. Päivittäistavarakauppa on kasvanut lähes 4 % Trumpin astuttua virkaan tammikuussa.
Diversifiointi toimi
Dramaattisten otsikoiden ja markkinahäiriöiden keskellä oli yksi markkinatrendi, joka oli ehkä tärkein sijoittajille: diversifioidut salkut selvisivät myrskystä paremmin.
Vaikka joukkolainamarkkinat olivat huhtikuussa epävakaat, korkomarkkinat jatkoivat sijoittajien suojaamista osakemarkkinoiden pahimmilta tappioilta. Morningstarin US Moderate Target Allocation Index, joka sisältää monipuolisen yhdistelmän 60 % osakkeita ja 40 % joukkovelkakirjoja ja on suunniteltu klassisen 60/40-salkun indeksiksi, on menettänyt 2,1 % Trumpin ensimmäisten 100 päivän aikana, kun taas Yhdysvaltain osakeindeksi on laskenut 8 %.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöistä.
