Kuten yleisesti odotettiin, Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) piti ohjauskorkonsa ennallaan eilen pidetyssä kokouksessa. Kokouksen tärkein anti oli FOMC:n jäsenten päivitettyjen talousennusteiden julkaisu, jotka antavat viitteitä komitean tulevista päätöksistä. Edelliset ennusteet julkaistiin maaliskuussa 2025, ennen huhtikuun yllättäviä tullipoliittisia käänteitä.
Federal funds -korko on pysynyt 4,25–4,50 prosentin tavoitehaarukassa sen jälkeen, kun sitä laskettiin yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä syyskuun ja joulukuun 2024 välillä. Korko oli aiemmin 5,25–5,50 prosenttia heinäkuusta 2023 syyskuuhun 2024 – tasolle, jolle se nousi pandemian aikaisesta lähes nollakorkotasosta. Kyseessä oli suurin koronnostojakso yli 40 vuoteen.
Nykyiset korot ovat yhä selvästi pandemiaa edeltävän ajanjakson (2017–2019) keskimääräisen 1,7 prosentin yläpuolella, mikä ylläpitää odotuksia tulevista koronlaskuista.
FOMC:n jäsenten mediaaniennuste ennakoi yhä 50 peruspisteen koronlaskua vuodelle 2025, mikä asettaisi federal funds -koron tavoitehaarukaksi 3,75–4,00 prosenttia. Sen sijaan odotukset vuoden 2026 ja 2027 lopun korkotasosta ovat nousseet 25 peruspisteellä, nyt tasoille 3,50–3,75 % ja 3,25–3,50 %. Vaikka vuoden 2025 mediaaniarvio pysyi ennallaan, seitsemän FOMC:n 19 jäsenestä ei enää odota lainkaan koronlaskua tälle vuodelle – vielä maaliskuussa tällaisia jäseniä oli vain neljä.
Vuoden 2025 neljännen neljänneksen pohjainflaatioennuste (vuositasolla) nousi 3,1 prosenttiin aiemmasta 2,8 prosentista. Toistaiseksi inflaatiodata ei kuitenkaan osoita merkittävää vaikutusta tullipolitiikasta – päinvastoin, viime kuukausien luvut ovat olleet vaimeita. Esimerkiksi toukokuuhun päättyneellä kolmen kuukauden jaksolla pohjainflaation vuositasoinen keskiarvo on todennäköisesti ollut vain 1,4 prosenttia.
Fed-pääjohtaja Jerome Powell totesi kuitenkin, että tullit ”todennäköisesti nostavat hintoja”. Me jaamme tämän näkemyksen. Keskeinen epävarmuus liittyy siihen, onko tullien vaikutus inflaatioon kertaluonteinen vai pitkäkestoinen. Mikäli kyse on jälkimmäisestä, se saattaa edellyttää keskuspankilta tiukempaa reagointia.
FOMC laski vuoden 2025 neljännen neljänneksen reaalisen BKT:n kasvuennusteen 1,7 prosentista 1,4 prosenttiin. Vaikka kasvu hidastuu, Fed tulkitsee tilanteen ensisijaisesti negatiiviseksi tarjontashokiksi tullien vuoksi. Periaatteessa keskuspankin tulisi reagoida negatiiviseen kysyntäshokkiin keventämällä rahapolitiikkaa, mutta negatiivisen tarjontashokin kohdalla näin ei yleensä toimita.
Tästä huolimatta ennustamme yhä kahta koronlaskua tälle vuodelle. Uskomme, että tullien aiheuttama epävarmuus toimii merkittävänä kysyntäshokkina, joka edellyttää kevyempää rahapolitiikkaa, vaikka inflaatio kiihtyisikin. Aikataulun osalta näyttää nyt todennäköisemmältä, että ensimmäinen koronlasku toteutuu syyskuussa, ei heinäkuussa kuten aiemmin ennustimme.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
