Eurostatin mukaan euroalueen kuluttajahinnat nousivat joulukuussa 2,4 prosenttia edellisvuodesta, mikä vastasi ennusteita, mutta ylitti marraskuun lukeman sekä Euroopan keskuspankin (EKP) 2 prosentin tavoitteen. Nousu johtui energian hinnoista, jotka nousivat ensimmäistä kertaa sitten heinäkuun.
Pohjainflaatio, jossa polttoaineet ja elintarvikkeet on jätetty pois, pysyi ennallaan viime kuusta, mikä osoittaa, että perushinnat ovat yleisesti ottaen vakaat. ”Se on kuitenkin 2,7 prosenttia, mikä on edelleen huomattavasti yli EKP:n 2 prosentin tavoitteen, ja kireät työmarkkinat pitävät inflaation palvelukomponentin korkeana”, sanoi Morningstarin Euroopan markkinastrategi Michael Field.
”EKP:n maltillinen ja suunnitelmallinen lähestymistapa korkojen alentamiseen on tähän asti ollut oikea. Pankin viime aikoina antamat kommentit viittaavat siihen, että he uskovat inflaation laskevan jälleen tavoitetasolle tänä vuonna, mikä tasoittaa tietä uusille koronlaskuille. Korkojen alentaminen olisi houkutteleva vaihtoehto verrattuna Yhdysvaltojen ja muiden maiden vertaisiin.”
Joulukuussa euroalueen vuotuiseen inflaatiovauhtiin (YKHI) vaikuttivat eniten palvelut (4,0 %, kun se marraskuussa oli 3,9 %), seuraavina elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka (2,7 %, vakaa marraskuuhun verrattuna), muut kuin energia-alan teollisuustuotteet (0,5 %, kun se marraskuussa oli 0,6 %) ja energia (0,1 %, kun se marraskuussa oli -2,0 %).
Joulukuun hinnan nousu merkitsee paluuta heinäkuussa havaittuun tasoon. Marraskuussa hinnat olivat nousseet 2,2 prosenttia ja lokakuussa 2 prosenttia.
Saksan inflaatio yllättää ylöspäin, Ranskan inflaatio pysyy matalana
DWS:n Euroopan ekonomisti Ulrike Kastens totesi tutkimusmuistiossaan, että inflaatioriskit ovat edelleen olemassa, erityisesti Saksassa.
”Tämänpäiväiset luvut ovat linjassa EKP:n ennusteen kanssa vuoden 2024 neljännelle neljännekselle. Saksan luvut osoittavat kuitenkin myös, että taustalla olevia inflaatioriskejä ei pidä vähätellä. Tämä on jo näkynyt hieman epäilevämpänä suhtautumisena markkinoiden odotuksiin koronlaskujen jatkumisesta.”
Saksan inflaatio nousi joulukuussa yllättävän jyrkästi. Hinnat nousivat 2,6 prosenttia, mikä ylitti selvästi markkinoiden 2,4 prosentin odotukset, Saksan liittovaltion tilastokeskus kertoi 6. tammikuuta.
Ranskassa inflaatio pysyi puolestaan selvästi EKP:n tavoitteen alapuolella. Kuluttajahinnat nousivat joulukuussa 1,8 %, Ranskan tilastoviranomainen Insee kertoi 7. tammikuuta. Tämä vastasi markkinaodotuksia.
EKP alensi joulukuun kokouksessaan inflaationäkymiään 2,1 prosenttiin vuodelle 2025, kun syyskuun ennuste oli 2,3 prosenttia. Tämä on linjassa pankin keskipitkän aikavälin 2 prosentin tavoitteen kanssa. Pohjainflaation osalta EKP ennustaa keskimäärin 2,3 prosenttia vuodelle 2025 ja 1,9 prosenttia vuosille 2026 ja 2027.
Mitä EKP tekee 30. tammikuuta?
EKP:n ensimmäisessä kokouksessa uuden vuoden jälkeen 30. tammikuuta odotetaan yleisesti, että EKP laskee jälleen korkojaan ja jatkaa näin pankin asteittaista keventämissykliä. Joulukuussa EKP laski talletuskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 3,00 prosenttiin, mikä viittaa varovaiseen rahapoliittiseen lähestymistapaan.
Jotkut analyytikot uskovat, että talletuskorko voisi laskea jopa 1,50 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä, kun taas toiset katsovat, että EKP saattaa pysähtyä lähemmäs kahta prosenttia tasapainoillessaan kasvun tukemisen ja inflaation uudelleen kiihtymisen riskin välillä. Isossa-Britanniassa ”terminaalikoron” odotetaan asettuvan noin 3,5 prosenttiin.
”Heikko talous aiheuttaa yhä enemmän päänvaivaa joillekin keskuspankkiireille”, Kastens lisäsi. Lisäksi ennakoivat indikaattorit osoittavat, että yrityksillä on yhä vaikeampaa toteuttaa hinnankorotuksia heikon kysynnän vuoksi.
”Odotamme siksi, että inflaatiovauhti vuonna 2025 asettuu keskuspankin 2 prosentin tavoitteen ympärille. Ennustamme myös, että talletuskoron lasku on 25 peruspistettä tammikuussa”, DWS arvioi.
Euroalueen inflaatio voi jatkaa nousuaan EKP:n optimismin vastaisesti
ING:n mukaan EKP pysyy varovaisella linjalla. Energian hintojen laskeva vaikutus on nyt hiipumassa, ja palveluinflaatio on edelleen huolenaihe, sanoo ING:n euroalueen pääekonomisti Peter Vanden Houte.
”Kaikki tämä viittaa siihen, että euroalueen inflaatiovauhti todennäköisesti nousee edelleen tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. EKP ennustaa kokonaisinflaation laskevan 2,3 prosenttiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja negatiivinen energiainflaatio on keskeinen ajuri. Nykyiset suuntaukset huomioon ottaen tämä vaikuttaa kuitenkin optimistiselta”, hän totesi.
”Vaikka keskuspankki saattaakin väittää, että nykyinen inflaation nousu on väliaikaista, EKP:n neuvoston haukat ovat nyt vähemmän halukkaita 'katsomaan läpi' tarjontapuolen aiheuttaman inflaatioshokin kuin muutama vuosi sitten.”
”Odotamme edelleen, että EKP jatkaa korkojen laskua, mutta on epätodennäköistä, että löysentämisvauhti kiihtyy. Ne, jotka väittävät EKP:n olevan 'jäljessä', saattavat siksi pettyä entistä enemmän”, hän sanoi.
Kirjoittaja tai kirjoittajat eivät omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Tutustu Morningstarin toimituskäytäntöihin.
