Hyvän rahaston valinta ei yksin takaa menestystä. Tuotot voivat jäädä laihoiksi, jos osto- tai myyntitoimeksianto on huonosti ajoitettu – esimerkiksi ostetaan huippuhintaan, myydään pohjalla, tai tehdään molemmat. Sijoittajilla on taipumus ”seurata laumaa” sijoittamalla äskettäin hyvin menestyneisiin rahastoihin, jolloin he jäävät usein paitsi parhaista tuotoista ja päätyvät luopumaan rahastosta tappiolla. "Useimmat sijoittajat ostavat äskettäin hyvin menestyneitä rahastoja juuri ennen kurssilaskua”, sanoo Morningstarin rahastotutkimuksen johtaja Matias Möttölä vuoden 2023 Mind the Gap -raportissa.
Morningstarin Mind the Gap -tutkimus on vuodesta 2005 lähtien dokumentoinut ja käsitellyt näitä vinoumia. Tutkimuksessa verrataan rahaston kokonaistuottoa ja ”sijoittajatuottoa”, joiden välinen erotus ilmaisee ns. ”käyttäytymiskuilun”, eli markkinoiden ajoittamisella saavutetun voiton tai tappion. Kokonaistuotto heijastaa rahaston arvon kasvua tietyn ajanjakson alusta loppuun. Sen voi saavuttaa ”osta ja pidä” -strategialla. Sijoittajatuotto sen sijaan ottaa huomioon nettomerkinnät eri ajanjaksoina, eli rahastoon tulleen tai rahastosta poistuneen pääoman. Kun sijoittajatuotto alittaa kokonaistuoton, keskimääräinen euro rahastossa on tuottanut vähemmän kuin mitä hypoteettinen ”osta ja pidä” -sijoittaja olisi ansainnut.
Käyttäytymiskuilu paljastaa huonosti ajoitetut osto- ja myyntitoimeksiannot
Morningstarin lokakuussa julkaistu globaali Mind the Gap -raportti tarkastelee kuuden keskeisen markkina-alueen kokonais- ja sijoittajatuottoja vuosien 2018 heinäkuun ja 2023 kesäkuun lopun välillä. Tässä artikkelissa olemme hyödyntäneet samaa metodologiaa Suomessa kotipaikkaansa pitävien rahastojen tuloksien analysoimiseksi.
Viimeisten viiden vuoden aikana kaikkien suomalaisten rahastojen pääomapainotettu käyttäytymiskuilu on ollut 0,08 prosenttiyksikköä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset sijoittajat ovat onnistuneet varsin hyvin, sillä suomalaisten rahastojen käyttäytymiskuilu on pienempi kuin yhdenkään tutkimuspaperissa tarkastellun alueen (Australia, Hong Kong, Irlanti, Luxemburg, Singapore, UK). Silti tarkastelussa mukana olleesta 536 suomalaisesta rahastosta vain noin 38 prosentilla oli positiivinen käyttäytymiskuilu.
Yksi tutkimuksen keskeinen havainto on, että erityyppiset rahastot ohjaavat sijoittajia käyttäytymään eri tavoin. Suomalaisten osakerahastojen osalta pääomapainotettu käyttäytymiskuilu on pyöreä nolla. Tämä osoittaa, että suomalaiset sijoittajat ovat pitäneet osakerahastoista kiinni eivätkä ole ajautuneet myymään tappiolla tai erehtyneet joukolla ostamaan rahaston kurssin huippukohdassa.
Yhdistelmä- ja korkorahastojen osalta tilanne on toinen, sillä suomalaisilla sijoittajilla on ollut ongelmia ajoittaa toimeksiantoja korkotuotteita sisältävissä yhdistelmä- ja korkorahastoissa. Etenkin viimeaikaiset korkoympäristön muutokset ovat voineet houkutella sijoittajia etsimään tuottoa muualta. Kovin pahasti pakkaselle käyttäytymiskuilut eivät kuitenkaan näissäkään rahastoissa ole kasvaneet.
Globaalisti rahastovarallisuutta siirtyy yhä etenevissä määrin passiivisiin salkkuihin. Passiiviset rahastot tarjoavat selkeyttä seuraamalla tarkasti valittua vertailuindeksiä ilman salkunhoitajien subjektiivisia näkemyksiä. Toisin kuin aktiiviset rahastot, jotka saattavat yllättäen muuttaa sijoitustyyliä tai salkunhoitajaa, passiiviset rahastot tarjoavat johdonmukaisuutta. Ja juuri johdonmukaisuus vähentää sijoittajien houkutusta tehdä hätiköityjä päätöksiä lyhyen aikavälin tuottojen perusteella.
Suomalaisten rahastojen kohdalla ainoastaan osakerahastoista löytyy riittävästi indeksirahastoja järkevän tarkastelun tekemiseen aktiivisten ja passiivisten rahastojen käyttäytymiskuilujen välillä. Kuten jo aikaisemmin totesimme, suomalaisten osakerahastojen käyttäytymiskuilu on pyöreä nolla. Myös aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen käyttäytymiskuilut ovat lähes olemattomat.
Käyttäytymiskuilut volatiileissa rahastoissa
Raportissa havaittiin, että globaalilla tasolla rahastosijoittajat kärsivät eniten kaikista volatiileimmissa rahastoissa. Volatiileimmissa rahastoissa on usein suuri aktiivinen riski, joka voi johtaa rahaston selkeään yli- tai alisuoriutumiseen. Se voi puolestaan aiheuttaa levottomuutta, ja vaikeina aikoina sijoittajat saattavat myydä rahastoa liian aikaisin.
Selvitimme, kuinka nämä havainnot näkyvät suomalaisissa rahastoissa. Hyödynsimme raportin metodologiaa ja jaoimme jokaisessa Morningstar-luokassa rahastot viiteen kvintiiliin rahaston viiden vuoden volatiliteetin suhteen. Laskimme omaisuusluokittain vähiten volatiileille (1. kvintiili) ja kaikista volatiileimmille (5. kvintiili) rahastoille pääomapainotetut sijoittaja- ja kokonaistuotot.
Tulokset viittaavat siihen, ettei suomalaisten rahastojen volatiilisuuden ja käyttäytymiskuilujen välillä ole havaittavissa selkeää yhteyttä. Osake- ja yhdistelmärahastojen kohdalla suomalaiset sijoittajat ovat onnistuneet jopa paremmin volatiileissa kuin vakaissa rahastoissa. Sen sijaan korkorahastojen kohdalla kaikista volatiileimmat rahastot ovat nakertaneet sijoittajatuottoa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että suuren korkoriskin omaavien rahastojen sijoittajat ovat myyneet osuuksiaan epäsuotuisaan aikaan korkojen ollessa nousussa ja rahastojen arvon laskettua.
.jpg)
