Käyttäjien rekisteröitymisessä esiintyy tällä hetkellä tilapäisiä ongelmia. Arvostamme kärsivällisyyttänne sillä välin kun tutkimme asiaa.

Suomessa pohjoismaiden kalleimmat rahastot

Suomessa sijoittajien kustannukset kasvavat suhteellisesti nopeammin, kun rahaston riskitaso nousee.

Facebook Twitter LinkedIn

Suomalaiset rahastosijoittajat maksavat keskimäärin korkeampia palkkioita kuin asukkaat muissa pohjoismaissa. Verrattuna eurooppalaiseen keskiarvoon Suomi on lähellä keskitasoa. Muun muassa nämä tiedot selviävät Morningstarin laajasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin eurooppalaisten rahastojen kuluja pohjoismaisesta näkökulmasta.

Pohjoismaat kokonaisuutena ovat Euroopan rahastomarkkinoiden halvimpia alueita, tutkimus kertoo. Mittatikkuna on käytetty juoksevia kuluja, jotka kuvaavat rahaston kokonaiskuluja poislukien tuottosidonnaiset palkkiot sekä kaupankäynnin kulut.

Vastakkaisessa skaalan päässä on tuhansien rahastojen kotimaa Luxemburg, joka on selkeästi pohjoismaita kalliimpi keskimääräisiltä kuluiltaan. Kaikkein kallein Euroopan maa rahastosijoittajalle on Belgia.

Suomessa rahastoille on tyypillistä, että niiden kulut kasvavat suhteessa nopeammin, kun riskitaso nousee. Niin korko-, osake- kuin yhdistelmärahastoissa Suomi näyttää halvalta, kun katsotaan kunkin omaisuusluokan matalariskisiä tuotteita. Riskipitoisemmassa päässä Suomi näyttää ennemminkin kalliilta.

Hyötyvätkö sijoittajat suuruuden ekonomiasta?
Maantieteellisten erojen lisäksi tutkimus selvitti, siirtävätkö rahastoyhtiöt suuruuden etuja sijoittajilleen eli ovatko suuremmat rahastot halvempia, kun kiinteät kustannukset eivät rasita enää yhtä paljon kuin pienessä rahastossa. Maiden väliset erot ovat suuria, mutta useimmissa maissa jonkinlaista kulujen laskua on näkyvissä. On kuitenkin myös maita, joissa suuruuden edut eivät siirry kuluttajalle lainkaan.

”Rahaston kotimaa on merkittävä selittäjä sen kulutasolle. Jos teemme 100 000 euron sijoituksen ja sijoitamme vielä sen jälkeen 500 euroa kuussa kymmenen vuoden ajan, juoksevien kulujen perusteella maksamme Belgiassa 9500 euroa enemmän kuluja kuin halvimmassa maassa Norjassa”, sanoo tutkimuksesta vastannut Nikolaj Holdt Mikkelsen, CFA, Morningstarin Tanskan pääanalyytikko.

 

Tutkimuksen päätulokset

  • Euroopan rahastojen keskiarvo juoksevissa kuluissa on 1,08 % pääomapainotetusti.
  • Norja on rahastosijoittajalle Euroopan halvin maa. Pääomapainotettu rahastojen kulujen keskiarvo on 0,72 prosenttia vuodessa.
  • Pohjoismaissa keskiarvo on 0,98 %; mutta Suomessa palkkiot ovat korkeammat, keskimäärin 1,10 %.
  • Rahastot ovat pohjoismaissa yleisesti ottaen joko saman hintaisia tai halvempia kuin muualla Euroopassa, kun tarkastellaan eri omaisuusluokkia.
  • *11:ssä tutkitusta 15 maasta kuluttajat näyttävät hyötyvän jossain määrin suuruuden eduista. Belgiassa, Hollannissa, Italiassa ja Norjassa ei näytä etuja näyttäisi olevan.
  • Tyypillisesti eurooppalainen sijoittaja pääsee 20 prosenttia halvemmalla (juoksevia kuluja mittarina käyttäen) valitsemalla suuren rahaston tai rahastoluokan.
  • Osakerahastoissa saa merkittävää alennusta kuluille, jos voi sijoittaa institutionaaliseen rahastoluokkaan tai suursijoittajille suunnattuun passiiviseen rahastoon.

 

Suomea koskevia huomioita:

Keskimääräiset palkkiot ovat Suomessa pääomapainotettuina seuraavat:

-Osakerahastot 1,6 % (Euroopan keskiarvo 1,42 %, Pohjoismaiden 1,17 %)
-Korkorahastot 0,62 % (Eurooppa 0,89 %, Pohjoismaat 0,61 %)
-Yhdistelmärahastot 1,25 % (Eurooppa 1,55 %, Pohjoismaat 1,14 %)

  • Käyttämämme data ei kata koko Suomen markkinaa. Morningstarin analyysissä ovat mukana rahastot, joista meillä on ollut käytettävissä osuussarjakohtaista dataa pääomasta ja palkkioista (324 rahastoa noin 510 rahastosta).
  • Indeksirahastojen markkinaosuus on Suomessa Euroopan keskiarvoa alempi.
  • Tuottosidonnaista palkkiota käytetään muös Suomessa Euroopan keskiarvoa vähemmän, mutta hieman enemmän kuin Pohjoismaissa keskimäärin.
  • Suomalaisten rahastojen palkkiot alenevat hieman koon kasvaessa, mutta tilastollisessa analyysissämme tämä päätelmä on varma vain luottamustasolla 95 %, kun osassa maista regressio toi tuloksen 99% luottamustasolla.
  • Yhtenä harvoista maista Suomessa rahastoissa, joilla on tuottosidonnaiset palkkiot, on keskimääräistsä alempi peruspalkkio. Usein Euroopassa tuottosidonnainen palkkio tulee ikään kuin tavallisen palkkion päälle.
  • Korkorahastoissa Suomi on kokonaisuutena katsoen verraten huokea markkina, mutta kun rahaston riskitaso nousee, tulee Suomesta suhteessa kalliimpi.
  • Samoin yhdistelmärahastoissa suomalaiset rahastot ovat suhteessa sitä kalliimpia, mitä enemmän riskiä rahastot ottavat.
  • Sama asetelma toistuu osakerahastoissa, joissa suomalaiset ovat suhteellisesti verraten huokeasti hinnoiteltuja, kun riskitaso on matala, mutta mitä riskipitoisemmasta rahastosta on kyse, sitä kalliimpi Suomi on rahastosijoittajalle.

Tutkimuksen “Expenses in Nordic Investment Funds in a European Context “ voi ladata tästä linkistä.

Juoksevat kulut
Tutkimuksessa käytetty mittari ”juoksevat kulut” on tullut käyttöön vuonna 2012 Suomessa. Se tulee ilmoittaa KIID- eli avaintietodokumentissa. Juoksevat kulut kattaa kaikki rahaston osuudenomistajille koituvat kulut lukuunottamatta mahdollista tuottosidonnaista palkkiota sekä kaupankäyntikuluja. Aiemmin käytetty luku rahastojen kokonaiskuluista, TER (Total Expense Ratio), sisältää myös tuottoperustaisen palkkion (tai palkkionalennuksen).

 

 

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2022 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings