Naapurimaissa osingot jo samalla viivalla

Norjassa ja Ruotsissa pörssiosinkojen verotus on samankaltaista kuin rahastosijoitusten voittojen.

Facebook Twitter LinkedIn

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin 26.3. Se perustuu kehysriihessä tehtyihin päätöksiin, joita Kataisen hallitus on sittemmin muuttanut niin että pörssiosinkoja verotettaisiin vain 85 prosentin osuudelta. Artikkelia on muutettu vastaamaan hallituksen 4.4. tekemää uutta linjausta.

Hallituksen kehysriihessä tekemä päätös verottaa jatkossa pörssiosinkoja niiden täydestä summasta ei olisi tehnyt Suomesta poikkeusta vertailussa länsinaapureihin. (Lisäys: hallitus on alentanut 4.4. verotettavaa osuutta 85 prosenttiin.) Päin vastoin se olisi vienyt suomalaissijoittajat lähemmäs ruotsalaisten ja norjalaisten tilannetta, kun he vertailevat eri sijoituskohteiden verotusta.

Tällä hetkellä pörssiosinkoja verotetaan Suomessa hellemmin kuin muita sijoitustuloja, sillä pörssiosingoista 70 prosenttia on veronalaista tuloa, 30 prosenttia siis verovapaata. Näin osinkoja verotetaan 21 tai 22,4 prosentin perusteella, riippuen osinkojen määrästä.

Jatkossa pörssiosinkoja verotetaan Suomessa 85 prosentin osuudelta 30 tai 32 prosentin pääomakannan mukaan, mikäli hallituksen 4.4. tekemä esitys menee läpi eduskunnassa.

Ruotsissa vuonna 2012 voimaan astuneen lainsäädännön mukaan Ruotsissa osinkoja ja rahasto-osuuksien myyntejä verotetaan 30 prosentin pääomaverolla. Rahasto-omistuksille on lisäksi määrätty 0,12 prosentin vuosittainen vero.

Aiemmin Ruotsissa rahastot joutuivat maksamaan osinkotuotoista veroa. Välttääkseen kahdenkertaisen verotuksen ne jakoivat osingot osuudenomistajille, jotka kuitenkin saivat sijoittaa nämä tulot ilman veroseuraamuksia takaisin rahastoon. Verouudistus poisti tämän käytännön ja nyt myös Ruotsissa rahastot voivat sijoittaa osingot verovapaasti takaisin markkinoille eikä rahaa käytetä osuudenomistajalla siinä välissä.

Myös Norjassa kaikki pääomatulot ovat verotuksessa samalla viivalla. Veroprosentti on 28. Veroa maksetaan vain riskittömän koron ylittävästä tuotosta osakkeiden, osake- ja yhdistelmärahastojen osalta. Tänä vuonna riskitön korko on 1,1 %. Jos ei myy mitään tai saa osinkoja tänä vuonna, jää sijoittajalle riskittömän koron suuruinen verovähennys (esimerkiksi 100 000 kruuunun omistuksesta 1100 kruunua), jonka voi hyödyntää sitten kun myy omistuksensa yhtiössä tai rahastossa.

Niin Ruotsissa kuin Norjassa sijoitusrahaston eduksi suhteessa suoraan osakesijoittamiseen jää siis se, että rahasto saa osingot verottomana ja näin koko osinko saadaan sijoitettua takaisin markkinoille tuottamaan, kun taas yksityissijoittajan osingoista menee välissä vero.

Kansainvälinen vertailu
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vuoden 2011 muistiossa projektipäällikkö Outi Kröger asettaa Suomen verotuksen kansainväliseen kehykseen. Suomi ei ole yksin: myös muualla veronmaksun taakkaa on siirretty yhtiöltä osakkaalle vuosien mittaan.

Suomi oli aiemmin yksi kaikkein vähiten pörssiyhtiöiden voitonjakoa verottavia maita (vuonna 2000 Krögerin 20 maan vertailuryhmässä toiseksi matalin veroaste). Osakkaat eivät maksaneet osingoistaan veroa yhtiöveron hyvitysjärjestelmän ansiosta.

Vuonna 2010 Kröger laskee Suomen verottaneen pörssiyhtiöiden voitojakoa seitsemänneksi matalimmalla prosentilla tarkastelluista 20 maasta. Mukana laskuissa ovat niin yrityksen maksama yhteisövero kuin osakkaalle lankeava osinkovero.

Osinkoverojärjestelmissä on suuria eroja. Ääripäät ovat verottomana osingot antava Slovenia ja osinkoja tuloveroprosentin mukaisesti verottava Irlanti.

Artikkelin Norjaa koskevaa osuutta on tarkennettu julkaisemisen jälkeen.

AVAINSANAT
Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2022 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings