Sukellus sijoittamisen suuriin kysymyksiin

Aktiivinen ja passiivinen sijoitustapa jakavat sijoittajia ja tutkijoita. Professori Hannu Kahra suosittelee indeksisijoittamista.

Facebook Twitter LinkedIn

Morningstar järjesti Arvopaperin Rahapäivässä syyskuussa paneelin aktiivisesta ja passiivisesta sijoittamisesta. Keskustelussa nousi esiin useita väitteitä niin aktiivisen (markkinat voittamaan pyrkivän) kuin passiivisenkin (markkinoita seuraamaan tyytyvän) sijoitustavan puolesta.

Paneelimmee yhdeydessä teimme videoita, joilla osallistujat perustelevat omia näkemyksiään. Professori Hannu Kahra Oulun yliopistosta puolustaa videollamme indeksisijoittamista.

Kahran haastattelussa tulee esille useita olennaisia kysymyksiä aktiivista ja passiivista sijoittamista koskevasta tutkimuksesta. Lyhyessä videossa ei kuitenkaan ole mahdollista käsitellä kaikkia nyansseja. Siksi tässä artikkelissa tuomme esille taustaa akateemisen tutkimuksen löydöksistä.

Miten tärkeää on aktiivisen tai passiivisen rahaston valinta?
Kahra muistuttaa, että sijoittajan tärkein päätös ei ole, sijoittaako aktiivisilla vai passiivisilla välineillä. Olennaista on, millaisen allokaation eli omaisuuslajien jakauman salkkuunsa tekee. Laitetaanko 100 % osakkeisiin? Vai 50% osakkeisiin ja loput korkoihin? Tai kenties ei mitään osakkeisiin vaan kaikki tilille tai sijoitusasuntoihin?

Tämä päätös täytyy meidän jokaisen tehdä itse, sitä ei voi jättää indeksin huoleksi.

Kaikki ei ole myöskään selvää, vaikka allokaatio on kerran päätetty. Sijoittajan on tärkeää tasapainottaa salkkuaan, tai ainakin olla tietoinen siitä, että salkussa riskitasapainot muuttuvat sen mukaan miten markkinoilla menee. Esimerkiksi jos osakkeet tuplaavat arvonsa, niiden paino salkussa kasvaa. Se kohottaa salkun riskitasoa. Sijoittajan pitää miettiä haluaako hän sitä, vai vaihtaako osan nousseista osakkeista vähäriskisimpiin papereihin.

Riskitasoon vaikuttaa vähemmän enää se, onko osakkeisiin sijoitettu hajautetusti suoraan pörssin, aktiivisen tai passiivisen rahaston kautta, kuten Kahra videollamme huomauttaa.

Määrääkö allokaatio kaiken?
Allokaatio vaikuttaa eniten salkun riskitasoon. Korkeampi riski johtaa tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan korkeampaan odotettuun tuottoon. Pitää kuitenkin muistaa että riski ei määrää tuottoa. Samalla riskitasolla varustetut salkut voivat päätyä hyvin erilaisiin tuottoihin. Salkun sisällä tehdyillä valinnoilla (mitkä osakkeet, mitkä rahastot, ajoitus) on merkitystä sille mikä salkku tuottaa enemmän riskiinsä nähden.

Voiko aktiivinen rahasto voittaa markkinat?
Kahra käsittelee videolla myös rahoitustutkimuksen ikuisuuskysymystä: voiko sijoittaja tunnistaa ennakkoon rahastot, jotka tuottavat markkinoita paremmin riskikorjatusti?

Aktiiviset rahastot häviävät indeksilleen keskimäärin mutta niin häviävät indeksirahastotkin. Aktiivisen rahaston avulla on kuitenkin mahdollista saada selvästi indeksiä suurempaa tuottoa. Riskinä on, että rahasto jääkin indeksille. Kannattaako tuo riski ottaa?

Kahra toteaa videolla, että tutkimusten mukaan ei löydy salkunhoitajia, joiden voidaan katsoa systemaattisesti lyöneen markkinat. Avainsana on systemaattisesti. Tulos ei saa syntyä vain onnella vaan todistettavasti taidolla. Väitettä tukevista tutkimuksista tunnetuin on Kenneth Frenchin ja Eugene Faman artikkeli*. Tutkimuksen mukaan on salkunhoitajia, jotka pystyvät synnyttämään todellista riskikorjattua ylituottoa kulujen jälkeen, mutta joukko on hyvin pieni. Siksi Fama ja French kannustavat indeksisijoittamiseen.

Toiset tutkijat eivät ole yhtä pessimistisiä salkunhoitajien ja rahastoja valitsevien mahdollisuuksista. Robert C. Jones, CFA, ja Russ Wermers, yksi alan uranuurtajista, listaavat vuoden 2011 artikkelissaan lukuisia tutkimuksia, joissa on löydetty markkinat voittavia salkunhoitajia. Kun markkinoiden voittamisesta on saatavissa suuret palkinnot, sitä tullaan aina yrittämään ja osa siinä onnistuukin.

Jones ja Wermers esittelevät useita tapoja, joilla salkunhoitajia on mahdollista tunnistaa ennalta - vaikkei toki koskaan varmuudella. Jones ja Wermers muistuttavat kuitenkin, että joka tapauksessa valikointi on vaativaa.

Eugene Fama ja Kenneth French: Luck versus Skill in the Cross Section of Mutual Fund Returns. Journal of Finance, lokakuu 2010.

Robert C. Jones ja Russ Wermers: Active Management in Mostly Efficient Markets. Financial Analysts Journal. Vol 67. Number 6. 2011. CFA Institute.

 

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2024 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings          Tietoja