Kun hajautus kääntyy päälaelleen

Salkun pilkkominen pieniin palasiin lisätuoton toivossa on lähempänä lottoamista kuin toimivaa hajauttamista.

Gregg Wolper 26.03.2012
Facebook Twitter LinkedIn

Kultaa, osinkostrategiaa, sokeria, Intiaa, valuuttakoria, Indonesiaa... Tarjolla olevien sijoituskohteiden määrä ja eksoottisuus on kasvanut huimasti viime vuosina, erityisesti pörssinoteerattujen rahastojen (etf, etc, sertifikaatit) valtavan lisäyksen myötä.

Samalla myyntiargumentit ovat muuttuneet. Yhä usemmin kuulee väitettävän, että sijoittajan salkku on riittävän hajautettu vain, jos varoja on muuallakin kuin vain osake- ja korkosijoituksissa tai pankkitilillä. Innokkaasti uusia tuotteitaan myyvät finanssiyhtiöt antavat ymmärtää, että salkkuun pitäisi saada tavalla tai toisella esimerkiksi kiinteistö- tai hyödykesijoituksia – unohtamatta kuitenkaan hajautusta pienten ja suurten, arvo- ja kasvuyhtiöiden välillä.

Kaksi vastakkaista ratkaisua
Osa sijoittajista on reagoinut myyntipuheeseen lisäämällä omistamiensa rahastojen määrää. Lopputuloksena voi olla hallitsematon 20–30 (tai useamman) rahaston salkku. Toiset taas ovat nostaneet kätensä pystyyn ja haluavat yksinkertaisuutta: toiveissa on yksi rahasto, joka tarjoaa riittävän hajautuksen itsessään.

Yhdistelmärahastoja on karkeasti kahdenlaisia: niissä on joko yksi "normaalipaino" osakkeille (esim. 60% varoista) tai sitten tavoiteltu osakepaino alenee rahaston tavoitepäivän lähentyessä (ns. tavoite- tai horisonttirahastot).

Kaikkien säästöjen laittaminen yhteen yhdistelmärahastoon voi olla järkevää, mutta pitää muistaa, että näiden tuotteiden taso vaihtelee melkoisesti. Lisäksi ulkoistamalla kaiken varainhoidon yhdistelmärahastolle menettää kontrollin omiin sijoituksiinsa.

Mikäli haluaa itse tehdä valintoja jatkossakin, on tärkeää muistaa hajauttaa sijoituskohteiden määrä. Jo muutamalla rahastolla pystyy täyttämään vaatimukset hyvästä hajautuksesta.

Tavoitteiden täyttämistä vai lottoamista?
Mitä on hyvä hajautus? Hajauttamisesta on syntynyt oikeastaan kaksi käsitystä. Perinteinen ajatus lähtee siitä, että kannattaa hajauttaa eri tavalla liikkuviin sijoituskohteisiin. Jos jokin sijoitus menestyy huonosti, kenties toiset pärjäävät paremmin. Uudempi tapa ajatella hajautusta lähtee ajatuksesta, jonka mukaan täytyy omistaa hyvin monenlaisia sijoituskohteita, jottei jää paitsi mahdollisesta tuotosta.

Jälkimmäinen ajattelu johtaa helposti sijoitusten määrän turhaan kasvuun. Ehkä haluat olla mukana niin Kiinan, Intian, Venäjä kuin Thaimaan menestyksessä, unohtamatta pieniä arvoyhtiöitä Euroopassa ja it-yhtiöitä Yhdysvalloissa. Niin ja kultaakin pitäisi omistaa, ettei vain jää sen mahdollisesta noususta paitsi.

On totta, että niche-markkinoilta saatavat tuotot voivat olla huimia, pitkänkin aikaa. Mutta sellaisten tuottojen tavoittelemisessa on kyse muusta kuin pitkäjänteisestä säästämisestä taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Silloin kun tavoitteena eivät ole välttämättä korkein mahdollinen tuotto tai naapurin lyöminen pörssivoitoissa.

Perinteisen hajautusajattelun taustalla onkin varovaisuus. Uudemmaksi nimeämäni hajautuskäsitys on lähempänä lottoamista.

Näin toteutat
Perinteinen hajauttaminen ei merkitse sitä, että kehittyvät markkinat tai kulta pitäisi jättää pois salkusta. Tärkeää on valita kukin sijoituskohde – oli se sitten osake, rahasto, etf, sertifikaatti tai mikä muu tahansa – harkinnan perusteella.

Jos haluaa hajauttaa laajasti osakemarkkinoille yhdellä rahastolla, suomalaisille sijoittajille on tarjolla useita rahastoja, joissa on niin kehittyneiden kuin kehittyvien maiden osakkeita. Nämä globaalit rahastot keskittyvät usein suuriin yhtiöihin. Lisäksi on pienempään osakejoukkoon sijoittavia rahastoja, joissa on yleensä silti useita kymmeniä eri yhtiöitä. Kunkin rahaston salkkutietoja voi tarkastella Morningstarin Sisältö-sivulla, jonka tiedoista on kerrottu tarkemmin tässä artikkelissa. Kannattaa myös perehtyä rahastosta kirjoitettuun analyysiin, jos sellainen on saatavilla (näet tämän rahaston sivulla vasemmasta palkista: onko valikossa myös painike ”Analyysi”?). ”Rooli salkussa” -kohta kertoo arviomme rahaston sopivasta osuudesta omassa salkussa.

Hyödykkeisiin halajavan kannattaa miettiä, onko todellakin järkevää ostaa useita etf:iä joista kukin sijoittaa yksittäiseen hyödykkeeseen. Voi olla mukavaa katsoa, kun vaikkapa oman sokeri-etf:n kurssi nousee, jos nousee. Mutta kuinka hyvin kukin meistä osaa realistisesti arvioida sokerin tuottopotentiaalia sijoituskohteena? Sijoituksen perusteena ei tulisi olla se, että pelkää jäävänsä muiden jälkeen, jos yhden tietyn hyödykkeen kurssi lähtee kovaan kiitoon.

Tiivistettynä: pitkän tähtäimen sijoittaminen ei ole lottoamista. Hajauttamalla perinteisen ajattelun mukaan et tule saamaan maailman parhaita tuottoja, mutta mahdollisuutesi päästä säästötavoitteisiisi ovat suuremmat ja murheet pienemmät.

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Morningstar.com-sivustolla. Sen on toimittanut suomalaisille lukijoille Morningstar.fi:n päätoimittaja Matias Möttölä.

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Gregg Wolper  on toimituspäällikkö ja vanhempi rahastoanalyytikko Morningstarilla Yhdysvalloissa.

© Copyright 2023 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings