OP-rahastoilla painetta myydä suomalaisyhtiöitä

Suomessa yhden rahastoyhtiön hallinnoimat sijoitusrahastot voivat omistaa yhdestä kotimaisesta pörssiyhtiöstä korkeintaan viisi prosenttia äänivallasta ja enintään kymmenen prosenttia osakkeista. Näin sanoo Suomen sijoitusrahastolaki.

Facebook Twitter LinkedIn
Ulkomaalainen rahasto, esimerkiksi Tanskasta tai Luxemburgista, voi sen sijaan ottaa valtaa vapaammin suomalaisyhtiössä.

Rahastolain rajoitus asettaa kevään aikana yhdistyvän OP-Rahastoyhtiön ja Pohjola-Rahastoyhtiön erikoiseen tilanteeseen. Uusi rahastoyhtiö joutunee myymään omistuksiaan suomalaisyhtiöissä, sillä omistusraja on yhtiökohtainen. Esimerkiksi OP-Rahastoyhtiö omistaa jo nyt liki viisi prosenttia eli lähes rajan verran konsulttiyhtiö Jaakko Pöyrystä ja elektroniikkateollisuudelle tehonlähteitä valmistavasta Eforesta. Kun kahden yhtiön rahastot ynnätään, raja todennäköisesti tulee vastaan näissä ja muissakin yhtiöissä.

> - Joudumme kiinnittämään rajaan huomiota, kun yhdistämme kahden yhtiön salkkuja fuusiossa. On mahdollista, että joudumme vähentämään omistuksia suomalaisyhtiöissä. Prosessi on vielä kesken, sanoo yhdistettävän OP-Pohjola-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Harri Nummela.

OP:n Nummelan mukaan tiukka direktiivin tulkinta rahastolaissa ei tue kotimaista omistusta pienissä suomalaisyhtiöissä. Hänen mukaansa rajat jättävät monta pörssilistan pientä yhtiötä sijoitussuunnitelmien ulkopuolelle.

Sijoittajat ovatkin vedonneet julkisesti piensijoittajien kotimaisen, rahastojen kautta tapahtuvan omistajuuden puolesta. Kritiikin mukaan asetelma on epäreilu suomalaisille sijoittajille: sijoitukset valuvat ulkomaille kotimaisen omistajuuden kustannuksella.

Itse EU-direktiivissä ei määritellä viiden prosentin rajaa. Direktiivissä on sen sijaan kielto, jonka mukaan rahastoyhtiö ei saa hankkia yhtiöstä äänivaltaa, joka antaisi mahdollisuuden käyttää "huomattavaa vaikutusvaltaa".

Suomalaiset lainsäätäjät ovat direktiiviä täytäntöön pantaessa vuonna 1992 tulkinneet sanamuotoa direktiivin kommentaarin käytännön mukaan. Muissa maissa on tulkittu EU-käsitteitä niin, että rahastoyhtiö voi hankkia äänivaltaa 10-15 prosenttia yhdestä yhtiöstä.

- Rahastot eivät voi käytännössä olla haluamallaan painolla mukana pienemmissä suomalaisyhtiöissä. Oman sijoitusstrategian noudattaminen siinä vaarantuu, sanoo Sampo Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen.

Laaksonen varoittaa, että nykyinen tulkinta pakottaa suomalaistahot perustamaan esimerkiksi Luxemburgiin rahastoja, jotka sijoittavat suomalaisyhtiöihin.

- Se ei ole valvojan, lainsäätäjän, verottajan tai kenenkään etujen mukaista, Laaksonen painottaa.

Sammon Laaksonen ihmettelee tahmeutta, jolla rajan muuttaminen etenee Suomessa. Laaksonen uskoo, että päättäjät eivät ole todella ymmärtäneet lain vaikutuksia kotimaiseen omistajuuteen. Hänen mukaansa poliittissävytteinen pelko rahastojen vallankäytön käsistä riistäytymisestä on aiheeton.

Suomalaisten rahastoyhtiöiden omistusrajoihin ei ole odotettavissa muutosta pian, sillä viimeksi lakia viilattiin vasta kaksi vuotta sitten, eikä silloin äänivaltarajaan puututtu. Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen Ilkka Harjun mukaan rajan muuttamisen osalta ei juuri nyt ole mitään meneillään, vaikka rahastoliiketoiminnan suosion kasvun myötä painetta rajojen höllentämiseen hänen näkemyksensä mukaan onkin syntynyt. Harjun mukaan olisi hyödyllistä saada selvitystä siitä, miten rahastoyhtiöt ovat toteuttaneet sijoitusrahastoyhdistyksen vuonna 2003 antamaa suositusta omistajapolitiikasta

Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen mukaan vuonna 2005 suomalaisten rahastopääoma kasvoi 44 prosenttia 31 miljardista eurosta 45 miljardiin euroon.

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

 

© Copyright 2022 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings