Rahastojen europassin piiriin tulevat rahastojen rahastot sekä indeksi-, rahamarkkina-, talletus- ja johdannaisrahastot.
Lakiesitys on juuri valmistunut ja se hyväksyttäneen eduskunnassa vuodenvaihteen jälkeen.
– Lakipäivityksen yhteydessä korjataan joitakin lain soveltamisen yhteydessä havaittuja epäkohtia. Lisäksi laki täsmentää Rahoitustarkastuksen roolia rahastoyhtiöitä valvovana viranomaisena, kertoo valmistelussa vahvasti mukana ollut
markkinavalvoja Jarkko Syyrilä Rahoitustarkastuksesta.
Syyrilä oli kolme kuukautta virkavapaalla Ratasta kirjoittamassa 172-sivuista lakiesitystä valtiovarainministeriössä.
Direktiivin mukaisista muutoksista olennainen muutos on se, että toisiin rahastoihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot luokitellaan jatkossa tavallisten sijoitusrahastojen joukkoon, jos ne noudattavat lain edellyttämää riskinhajautusta.
– Holhousviranomaiset kyselevät Ratalta nyt usein näistä rahastoista, koska alaikäisten varojen sijoittaminen erikoissijoitusrahastoihin vaatii holhousviranomaisen luvan, vaikka rahastojen rahastossa itse asiassa hajautetaan riskiä huomattavasti tavallista osakerahastoa enemmän, Syyrilä kertoo.
Lisäksi kaikki rahastot saavat europassin, joka on voimassa kaikissa ETA-sopimukseen liittyneissä maissa. Ne voivat perustaa sivuliikkeen tai tarjota muuten palveluita rajan yli. Tämä lisää entisestään kilpailua rahastomarkkinoilla.
Jo nyt Suomen rahastomarkkinoilta löytyy kaikki alarahastot mukaan lukien yli tuhat ulkomaisia rahastotuotetta.
Esitteet selkokielelle
Rahastot joutuvat myös jatkossa laatimaan yksinkertaistetun, sijoittajaystävällisen rahastoesitteen.
– Siinä kuvataan rahaston keskeiset ominaisuudet, ja siinä tulee olla olennaiset ja riittävät tiedot rahaston tavoitteista, riskeistä, kulurakenteesta ja hallinnosta.
Yritysten byrokratiaa taas helpottaa se, että yksilöllinen varainhoito ja rahastotoiminto voivat jatkossa toimia samassa yhtiössä.
– Lainsäätäjä katsoo, että joukkomuotoinen sijoitusrahaston puitteissa tapahtuva palvelu tai yksilöllinen varainhoidon neuvonta ovat lopulta samaa asiantuntemusta vaativaa toimintaa. Niiden pitäminen yhdessä tuo joitakin synergiaetuja ja byrokratian yksinkertaistaminen mahdollistaa kilpailukykyisten eurooppalaisten yrityskokonaisuuksien kehittymisen tällä sektorilla, Syyrilä muotoilee.
Toisaalta lakiesitys sisältää myös eräitä vaatimuksia, joilla pyritään estämän rahastotoiminnan ja yksilöllisen varainhoidon mahdolliset intressiristiriidat.
Avoin valtakirja
Jatkossa rahastoyhtiöt joutuisivat kertomaan sijoittajille, millä periaatteilla ne toimivat yhtiökokouksissa kuten esimerkiksi sen, aikovatko ne harjoittaa aktiivista vai passiivista omistajapolitiikkaa.
– Nykyisin rahastoyhtiön hallituksen on erikseen käsiteltävä se, millaista corporate covernangea ne aikoivat missäkin yhtiökokouksessa harjoittaa. Ehdotuksessa rahastoyhtiön hallituksen tulisi vain hyväksyä määrätyt tavoitteet, kuinka halutaan toimia ja ilmoittaa ne sijoittajille. Sen jälkeen ne voivat toimia tapauskohtaisesti ilmoittamansa linjan mukaisesti.
– Tämä noudattelee yleistä trendiä maailmalla. Laki ei velvoita olemaan aktiivinen, mutta velvoittaa kertomaan sijoittajille, jos rahasto harrastaa aktiivista omistajapolitiikkaa.
Tuotto ja -kasvuosuuksien rinnalle uusi laki tuo rahastoihin uusia erilaisia osuussarjoja. Sarjat eroavat sen mukaan, myydäänkö niitä vähittäin vai kerralla isoina erinä. Hallintopalkkiot porrastetaan sen mukaan.
– Tähän asti rahastoyhtiöt ovat maksaneet institutionaalisille sijoittajille erilaisia palautuksia hallinnointipalkkioista. Onhan selvää, että jos osuuksia ostaa sadalla eurolla kuukaudessa tai kerran kymmenellä miljoonalla eurolla, niin niistä muodostuu erilaisia kuluja, jotka on tarpeen ottaa palkkioissa huomioon. Tämän osoittamiseksi osuuslaji on läpinäkyvämpi tapa huomioida nämä paljousalennukset.
.jpg)
