Alkuvuoden neljän kuukauden kärki kuudessa eri rahastoluokassa on nyt hyvissä asemissa, kun tämän vuoden mestarit selviävät tammikuussa.
Pitkän koron rahastoista parhaiten on alkuvuonna menestynyt Seligson Rahastoyhtiön salkunhoitaja Jarkko Niemi, joka oli luokkansa toiseksi paras vuonna 2002. Vaikka Niemen Obligaatioindeksirahasto on vuodessa tuottanut 11,3 prosenttia, hän muistuttaa, etteivät pitkän ko
ron rahastot välttämättä jatka hyvää kehitystään enää kauan. Tämä siksi, että korkorahastojen nyt nähty menestys on seurausta korkojen laskemisesta jo historiallisen alas.
Laskuvaraa ei koroissa kuitenkaan ole enää paljoa jäljellä, päinvastoin. Korkojen nouseminen puolestaan rokottaisi korkorahastojen tuottoja. Pitkissä korkosijoituksissa riskit ovatkin jo kasvaneet suuriksi.
- Kun korot ovat laskeneet näin paljon, moni sijoittaja jää katsomaan vain hyvin kertynyttä tuottoa, Niemi varoittaa.
Korkotasoa voidaan vieläkin höylätä
Lyhyen koron rahastoissa alkuvuoden parhaaksi salkunhoitajaksi nousi Sammon Riitta Louhento, hänkin salkunhoitajien kärkeä jo viime vuonna.
Louhento ohjaa Suomen rahastopääomaltaan suurinta rahastoa, Sampo Yhteisökorkoa.
Louhennon rahasto sijoittaa alle vuoden pituisiin korkopapereihin ja seuraa kolmen kuukauden euriborin kehitystä. Rahastolle on kertynyt vuoden aikana tuottoa 3,29 prosenttia, mutta myös hän muistuttaa, ettei korkojen painumisen takia vastaavasta tuotosta enää tänä vuonna nautita.
Louhento ennustaa keskuspankin laskevan korkotasoa kesän alussa, mikä tietäisi Yhteisökoron koko vuoden tuoton jäämistä kahden prosentin tuntumaan. Lyhyen koron rahasto onkin hänen mukaansa hyvä pankkitilin vaihtoehto.
Yhdistelmärahastoista alkuvuoden ykköseksi nousi kotimaan pitkäikäisimmän yhdistelmärahaston OP-Tuoton salkunhoitaja Erkka Kohonen. Kohosen rahaston sijoituksista 60 prosenttia on koroissa ja 40 osakkeissa.
Hän ei ole vielä myymässä korkopapereitaan, vaikka katsookin niiden olevan jo tasoilla, joissa myyminen olisi aiheellista. Suuria muutoksia ei vielä ole suunnitteilla.
- Loppuvuoteen on ennusteissa diskontattu aika paljon talouden ja yritysten tulosten kasvua. Mitään merkkiä ei kuitenkaan ole siitä, että näin tapahtuisi.
Viime 12 kuukauden ajalta OP-Tuotto on miinuksella 6,4 prosenttia. Tällä hetkellä salkun suurimmat osakesijoitukset ovat Nokiassa, Fortumissa sekä metsäyhtiöissä.
Yhä varovaisuutta osakepuolella
Osakerahastojen kärkisarjaan nousseiden joukko on monenkirjava. Koko maailman osakemarkkinoille sijoittavista parhaaksi pinnisti ruotsalainen Johan Hedén viiden vuoden ajan luotsaamallaan Robur Privatiseringsfondilla. Hänkin on ollut pitkään vertailuryhmässään huipulla.
Hedénin rahasto ei ole tusinatavaraa, vaan toimii erityisellä, tarkasti aidatulla tontilla. Rahasto sijoittaa yksityistettäviin yhtiöihin, joissa valtio-omistaja luopuu kokonaan tai osin omistuksestaan. Hedén painottaa rahastonsa aikahorisontin olevan tavallista osakerahastoa pidempi. Vuoden aikana miinusta on tullut 16,4 prosenttia.
Maantiede ei rahaston sijoituksia rajoita. Kun Euroopassa valtionyhtiöiden myynnit ovat nyt hiljaisemmat, on Hedénkin suunnannut kiinnostuksensa Aasiaan ja Itä-Eurooppaan.
- Yhdysvalloissahan ei valtio-omisteisia yhtiöitä juuri ole, joten yksityistettäviä yhtiöitäkään ei sieltä paljoa löydy.
Hän painottaa varovaisuuden tärkeyttä liiallisen optimismin sijaan. Hedén luottaa defensiivisiin yhtiöihin ja uskoo, että Euroopassa ja Aasiassa tämä vuosi menee vielä nihkeissä merkeissä.
Eurooppaan sijoittavien osakerahastojen kärjessä on Luxemburgissa toimivan rahastotalo JPMorgan Flemingin salkunhoitaja Chris Complin. Complinin luotsaama Europe Equity sijoittaa kurinalaisen seurannan mukaan sekä arvo- että kasvuosakkeisiin. Vuoden aikana rahastolle on kertynyt laskua 27,4 prosenttia.
JP Morgan Flemingin strategian mukaisesti myös Europe Equityssä on pitkä lista osakkeita, koska siten se pyrkii takaamaan sekä aliarvostettujen yhtiöiden että kasvuyhtiöiden mukanaolon salkussa.
- Europe Equityssä on tavallisesti suunnilleen 250 eri yhtiön osaketta, kertoo Complinin tiimiin kuuluva Michael Hughes.
Suomeen sijoittavien osakerahastojen paras oli konkarisalkunhoitaja Markku Kaloniemi viisi vuotta hoitamallaan FIM Fennolla. Rahaston 12 kuukauden tuotto on 1,1 prosenttia miinuksella. Kaloniemi on menestynyt vertailussa Fennollaan aiemminkin hyvin.
Kaloniemen mukaan keväällä ei tullut suuria onnistumisia, mutta ei epäonnistumisiakaan.
- On täytynyt tyytyä pieniin puroihin.
Oman päänsärkynsä kotimaan rahastossa aiheuttaa vimmalla heikentyvä dollari.
- Uskon, että dollarin heikkous jatkuu. Suurimpaan osaan Eurooppaa ja Suomea sillä on negatiivinen vaikutus, Kaloniemi muistuttaa.
SALDO sanoo
Suomalaiset salkunhoitajat ovat taitavia. Kun kolmannes kuluvasta vuodesta oli kulunut, Morningstarin vuoden salkunhoitaja 2003 vertailuun valitusta kuuden rahastoluokan parhaasta salkunhoitajasta neljä on suomalaista.
Menestys näyttää perustuvan pitkään kokemukseen, eikä kärkeen ponnisteta onnenkantamoisilla. Kun parhaiden joukkoon pääsee, siellä myös pysytään. Pitkäaikaista hyvää kehitystä korostaa se, että kisassa sijoittumiseen vaikuttaa myös salkun kehitys kolmen viime vuoden aikana.
Kts. Vuoden salkunhoitaja - säännöt 2003
.jpg)
