Keskeiset huomiot
- Palveluiden odotetaan olevan inflaation keskeisin vauhdittaja.
- Israelin ja Iranin välisen konfliktin kärjistyminen voi nostaa energian hintoja uudelleen.
- EKP:n odotetaan pitävän ohjauskorot ennallaan 24. heinäkuuta, kesäkuun koronlaskun jälkeen.
Eurostat julkaisee euroalueen viimeisimmät inflaatiotiedot 1. heinäkuuta, keskellä energian hintojen nousua, jonka taustalla ovat Lähi-idän konfliktit.
FactSetin konsensusennusteen mukaan kokonaisinflaation ennustetaan nousseen 2,0 prosenttia vuoden 2024 kesäkuun tasosta ja ylittävän toukokuun 1,9 prosentin lukeman.
Pohjainflaation, joka kuvaa hintakehitystä ilman haihtuvia osatekijöitä kuten energia- ja elintarvikekustannuksia, arvioidaan kesäkuussa nousseen 2,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, eli samalla tasolla kuin toukokuussa.
"Euroalueen inflaation odotetaan yltävän kesäkuussa 2,0 prosenttiin, mikä vastaa Euroopan keskuspankin tavoitetta. Vaikka taustalla ovat jännitteet Yhdysvaltojen kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa, euroalueen inflaatiokehitys vaikuttaa toistaiseksi hallitulta, mikä saattaa rauhoittaa osakemarkkinoita", toteaa Michael Field, Morningstarin Euroopan markkinastrategi.
"Pelkkä kokonaisinflaatio ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Pohjainflaation ennakoidaan pysyvän 2,3 prosentissa, mikä on yhä hieman keskuspankin kahden prosentin tavoitetason yläpuolella."
Toukokuussa 2025 palveluiden hinnat olivat edelleen keskeisin kuluttajahintainflaation (YKHI) taustatekijä, ja niiden osuus oli 1,47 prosenttiyksikköä. Elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan vaikutus oli 0,62 prosenttiyksikköä, kun taas energian vaikutus oli negatiivinen, -0,34 prosenttiyksikköä. Muiden kuin energiatuotteiden osuus oli 0,16 prosenttiyksikköä.
Energian hinnat voivat jälleen nousta
Energian hinnat nousivat noin 15 prosenttia huhti–toukokuun keskiarvoon verrattuna sen jälkeen, kun Israel teki iskun Iraniin 13. kesäkuuta. Nousu kuvastaa pääosin geopoliittisten riskien kasvua. Hinnat laskivat kuitenkin tulitauon julistamisen jälkeen. Brent-raakaöljyn hinta on tällä hetkellä noin 65 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja TTF-maakaasun hinta noin 36 euroa megawattitunnilta. Analyytikot varoittavat kuitenkin, että tilanteen kärjistyminen voi nostaa hintoja uudelleen.
”Vaikka perusskenaariossamme Brent- ja TTF-hinnat laskevat vuoden loppuun mennessä 60 dollariin barrelilta ja 36 euroon megawattitunnilta, vaihtoehtoiset skenaariot, joihin liittyy Iranin toimitusten väheneminen tai laajemmat häiriöt öljyn ja kaasun tuotannossa ja kuljetuksissa, voivat nostaa energian hintoja selvästi korkeammalle”, Goldman Sachs totesi 20. kesäkuuta julkaistussa kommentissa.
Analyytikoiden mukaan tähän asti nähdyt hintaliikkeet voivat nostaa vuotuista kokonaisinflaatiota noin 0,4 prosenttiyksikköä ensi vuoden aikana. Äärimmäisessä skenaariossa energian hinnat saattavat lisätä kokonaisinflaatiota jopa 1,8 prosenttiyksikköä seuraavien 12 kuukauden aikana.
Generali Investmentsin pääekonomisti Martin Wolburg arvioi, että euroalueen kokonaisinflaatio pysyy tulevina kuukausina noin 2 prosentin tuntumassa. ”Toukokuussa inflaatio laski 1,9 prosenttiin, mutta energiahintojen vähemmän suotuisa kehitys sekä palveluiden hintojen jonkinasteinen elpyminen nostavat kokonaisinflaation arviolta 2,0 prosenttiin.”
Pidemmällä aikavälillä inflaatiokehitys riippuu suurelta osin öljyn hinnan suunnasta. Wolburgin mukaan pohjainflaatio, joka on nyt 2,3 prosenttia, on kuitenkin asettumassa kohti EKP:n 2 prosentin tavoitetasoa.
Laskeeko EKP korkoja heinäkuussa?
Euroopan keskuspankin seuraava rahapoliittinen kokous pidetään Frankfurtissa 24. heinäkuuta. EKP laski ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä 2 prosenttiin kesäkuun 5. päivänä. Koska elokuussa ei ole kokousta, yli puolet Reutersin kyselyyn vastanneista ekonomisteista odottaa EKP:n tekevän vielä yhden koronlaskun tänä vuonna, todennäköisimmin syyskuussa.
Kesäkuun kokouksessa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti jälleen, että keskuspankin linja perustuu talousdatan kehitykseen, ja antoi viitteitä mahdollisesta tauosta rahapolitiikan muutoksissa.
”Energian hintojen lisääntynyt volatiliteetti tarkoittaa, että EKP seuraa nyt erityisen tarkasti pohjainflaatiota. Odotamme vielä yhtä koronlaskua syyskuussa, vaikka Lagarde vaikuttaa tyytyväiseltä odottamaan ja seuraamaan tilanteen kehittymistä ennen kuin tekee päätöksen mahdollisista lisätoimista”, ING:n ekonomistit kirjoittivat 13. kesäkuuta julkaistussa muistiossaan.
Morningstarin markkinastrategi Michael Field uskoo, että matala inflaatio vähentää painetta EKP:n suuntaan. Hänen mukaansa koronlaskuilla voi edelleen olla ”vaatimaton positiivinen vaikutus” osakemarkkinoihin, jotka ovat jatkaneet nousuaan huhtikuun jälkeen.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöistä.
