Tärkeimmät huomiot:
- Saksan menosuunnitelmien vuoksi nousseet bundien tuotot ovat laskeneet maailmanlaajuisen volatiliteetin seurauksena.
- Lyhyemmät maturiteetit ovat suosiossa, kun sijoittajat varautuvat EKP:n koronlaskuihin.
- Bundimarkkinat ovat edelleen pienet verrattuna Yhdysvaltain valtionlainoihin.
Kauppajännitteiden kärjistymisen, Saksan finanssipoliittisten elvytystoimien sekä Yhdysvaltojen ja euroalueen keskuspankkipolitiikan erojen keskellä Saksan valtionlainoista on tullut riskiä karttavien sijoittajien suosima valinta. Vuoden alussa noin 2,1 prosentin tasolla liikkunut 10-vuotisen viitelainan tuotto nousi maaliskuussa, mutta laski jälleen huhtikuun alussa. Tällä hetkellä tuotto on noin 2,48 prosenttia.
Suuresta kysynnästä huolimatta sijoittajat odottavat, että bundien tuotot pysyvät korkeina Saksan kunnianhimoisten menolisäysten käynnistyessä.
"Saksan bundien hinnat ovat viime kuukausina heilahdelleet, sillä useat vastakkaiset voimat ovat vaikuttaneet samanaikaisesti", sanoo Morningstarin johtava tutkimusanalyytikko Shannon Kirwin. "Yhtäältä odotukset julkisten menojen kasvusta ja velan liikkeeseenlaskun lisääntymisestä nostavat tuottoja. Toisaalta heikko talouskasvu ja EKP:n koronlaskut painavat niitä alaspäin.
"Samaan aikaan Trumpin hallinnon talouspolitiikka ja kauppasota ovat horjuttaneet sijoittajien luottamusta Yhdysvaltain valtionlainojen asemaan turvasatamana, mikä on lisännyt kiinnostusta Saksan liittovelkakirjoihin. Tämä on osaltaan kiihdyttänyt bundien nousua huhtikuusta alkaen."
Yhdysvaltain velkakirjapaine tukee Saksan bundien suosiota
Yhdysvaltain joukkolainamarkkinat ovat joutuneet uudelleen paineen alle sen jälkeen, kun presidentti Donald Trumpin uusi verolaki sai hyväksynnän kesäkuun alussa. Sijoittajat pelkäävät, että laki voi kasvattaa budjettialijäämää yli 3 biljoonaa dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisäksi jatkuvat inflaatiohuolet ja poliittinen epävarmuus heikentävät sentimenttiä.
Kirwinin mukaan kiinnostus Saksan joukkovelkakirjoihin voi jatkua niin kauan kuin epäilykset Yhdysvaltain luottokelpoisuudesta ja talouskasvusta pysyvät yllä. "Tämä kehitys voi kääntyä, jos sijoittajien luottamus Yhdysvaltojen valtionlainoihin palautuu tai jos euroalueen kasvu ja inflaatio kiihtyvät selvästi. Viimeaikaiset uutiset kauppasodastaovat vieneet huomiota pois Saksan puolustusmenoista, mutta kun nämä kysymykset palaavat keskiöön, pitkien bundien tuotot voivat jälleen nousta."
BayernInvestin globaalien joukkovelkakirjojen vanhempi salkunhoitaja Hakem Saidi jakaa näkemyksen: "Halvan rahan aikakausi on ohi. Kasvavat liikkeeseenlaskumäärät ja geopoliittinen epävarmuus viittaavat siihen, että Saksan 10-vuotisten valtionlainojen kolmen prosentin korkotaso voi muodostua voi muodostua uudeksi normaaliksi eikä poikkeukseksi"
Saidi huomauttaa, että bundit ovat tehneet paluun, mutta eivät enää riskittömänä ja automaattisena sijoitusvaihtoehtona: "Sijoittajat saavat tällä hetkellä hieman positiivisia reaalituottoja 10-vuotisista lainoista, mutta valtion velan kasvaessa ja korkojen vaihtelun jatkuessa emme ole palaamassa vanhaan maailmaan, vaan siirtymässä kohti uutta järjestelmää."
Sijoitusyhtiö DWS:n mukaan bundit ovat saaneet takaisin houkuttelevuutta parantuneen tuotto–riski-profiilin ansiosta, erityisesti verrattuna Yhdysvaltain valtionlainoihin. "Niiden vakaus, jyrkempi korkokäyrä verrattuna Yhdysvaltoihin ja yleisesti korkeampi tuottotaso puoltavat bundisijoituksia", toteaa sijoitusjohtaja Vincenzo Vedda.
Kilpailevatko Saksan bundit Yhdysvaltain valtionlainojen kanssa?
"Emme näe, että Saksan valtionlainat korvaisivat Yhdysvaltain velkakirjat globaalina turvasatamana", sanoo Rothschild & Co Wealth Managementin korkosijoituksista vastaava johtaja Bastian Freitag.
Hänen mukaansa esteitä on kaksi: ensinnäkin euroalue ei ole kokenut rakenteellista muutosta, ja toisekseen Saksan valtionlainamarkkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. "Yhdysvaltain valtionlainojen päivittäinen kaupankäyntivolyymi on 600 miljardin ja 1 biljoonan dollarin välillä, eli 10–20 kertaa suurempi kuin Saksan markkinat."
Freitag näkee kuitenkin potentiaalia: "Näemme ehkä valuutta-alueiden hajautumisen alkua. Kansainvälisille sijoittajille luottokelpoisuus ei ole ainoa mittari, tärkeämpää on, missä valuutassa halutaan pysyä, ja kuinka kallista valuuttariskin suojaaminen on."
Vaikka euroalueen lainat eivät valuuttasuojauksen vuoksi usein houkuttele dollaripohjaisia sijoittajia, ne voivat silti olla kiinnostavia euroalueen sijoittajille. "Kyseessä ovat euroalueen likvideimmät markkinat, ja Saksa on yksi harvoista maista, joilla on AAA-luokitus", Freitag muistuttaa. Esimerkiksi Morningstar DBRS myöntää euroalueella AAA-luokituksen vain Saksalle, Alankomaille ja Luxemburgille.
Sijoittajat suosivat lyhyempiä duraatioita
Assenagonin Multi Asset -liiketoiminnan johtaja Thomas Romig suhtautuu Saksan pitkäaikaisiin valtionlainoihin kriittisesti. "Meillä on kaksi pääasiallista syytä skeptisyyteen: emme odota inflaation laskevan kuten 2010-luvulla, mikä pitää reaalituotot matalina, ja lisäksi pitkät duraatiot lisäävät herkkyyttä korkojen muutoksille. Siksi suosimme lyhyemmän maturiteetin yrityslainoja, joiden riski/tuotto-suhde on parempi."
Romigin mukaan valtionlainat eivät enää tarjoa yhtä tehokasta suojaa osakemarkkinoiden heiluntaa vastaan kuin ennen. "Maaliskuuhun 2021 saakka osakkeiden ja valtionlainojen välinen korrelaatio oli negatiivinen, mutta tämän jälkeen niin sanottu vakuutusvaikutus on kadonnut." Nykyisin korrelaatio näiden kahden omaisuusluokan välillä on ollut lievästi positiivinen.
Vaikka tuottokäyrä on jyrkentynyt vuonna 2025, pitkien bundien tuotot eivät ole nousseet riittävästi houkutellakseen pitkäaikaisia sijoituksia. "Saksan 2- ja 10-vuotisten lainojen välinen korkoero on tällä hetkellä vain 0,6 prosenttia. Se ei ole riittävä kannustin pitkän maturiteetin sijoituksille – harkitsisimme niitä vasta, jos ero ylittäisi 1 prosenttiyksikön."
Lyhyet valtionlainat keräävät varoja
Myös rahavirrat osoittavat, että sijoittajat suosivat lyhyempiä euroalueen joukkovelkakirjalainoja, kun EKP lähestyy koronlaskusyklin loppua. Euroopan kotipaikkaisten lyhyen valtionlainarahastojen ja ETF-tuotteiden kysyntä on kasvanut selvästi. Morningstar Directin mukaan nettomääräiset sijoitusvirrat näihin rahastoihin saavuttivat huhtikuussa monivuotisen ennätyksen, 1,8 miljardia euroa.
Samaan aikaan pidemmän maturiteetin euroalueen joukkovelkakirjalainoihin sijoittavat instrumentit eivät ole keränneet sijoitusvaroja samalla tavoin tänä vuonna.
Saksan ja Etelä-Euroopan joukkovelkakirjalainojen korkoerot usean vuoden alimmillaan
Huolimatta euroalueen muusta epävakaudesta, valtionlainojen korkoerot ovat pysyneet kapeina. Kesäkuun 10. päivään mennessä Italian BTP-lainojen ja Saksan 10 vuoden bundien välinen korkoero oli supistunut 0,91 prosenttiyksikköön – alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 2021 alun. Myös Ranskan ja Espanjan spreadit ovat kaventuneet.
Rothschildin analyytikko Freitag pitää kehitystä merkkinä markkinoiden tämänhetkisestä suhtautumisesta riskeihin:
"Olemme vaiheessa, jossa riskisijoitukset tuottavat erittäin hyvin – DAX on lähellä kaikkien aikojen huippuja. Mielestäni lisääntynyt riskinottohalu on keskeinen ajuri euroalueen reunavaltioiden valtionlainojen vahvalle kehitykselle. Lisäksi perifeerisiä maita vastaan ei juuri nyt kohdistu merkittäviä vastatuulia."
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöistä.
