Suurin osa kehittyneistä talouksista kamppailee yhä korkean inflaation kanssa – mutta Sveitsi kohtaa päinvastaisen ongelman: deflaation.
Viime viikkoina Sveitsin rooli turvasatamana on vahvistunut merkittävästi. Poikkeuksellisella tavalla sijoittajat reagoivat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aggressiiviseen kauppapolitiikkaan 2. huhtikuuta ja sen jälkeen myymällä sekä Yhdysvaltain valtionobligaatioita että dollareita. Turvaa etsivät sijoittajat siirsivät varojaan pois aiemmin turvallisina pidetyistä kohteista, mikä johti voimakkaaseen kysynnän kasvuun sveitsiläisille omaisuuserille, erityisesti frangille ja valtionobligaatioille.
Vaikka tämä kehitys on entisestään vahvistanut Sveitsin mainetta matalan riskin sijoituskohteena, se on myös luonut dilemman Sveitsin keskuspankille. Se joutuu nyt tasapainottelemaan kahden vastakkaisen haasteen välillä: toisaalta sen on hillittävä valuutan vahvistumista, joka heikentää vientivetoista taloutta, ja toisaalta torjuttava deflaatiota, jota vahva frangi pahentaa halventamalla tuontia.
Sveitsin kahden vuoden valtionlainojen tuotot ovat jo painuneet negatiivisiksi, ja markkinoilla osa sijoittajista odottaa nyt negatiivisten ohjauskorkojen paluuta maahan.
Sveitsin korot voivat laskea nollaan
Seuraava SNB:n kokous 19. kesäkuuta voi olla ratkaiseva. Korkojen lasku 0,25 prosenttiyksikköä 0 prosenttiin näyttää todennäköiseltä, ja negatiivisten korkojen paluu on hyvin mahdollista.
SNB:n työkalut testataan dollarin heikentyessä
Vuonna 2025 Sveitsin frangi on vahvistunut yli 7 % suhteessa Yhdysvaltain dollariin, mutta pysynyt suunnilleen vakaana suhteessa euroon. USD/CHF-valuuttakurssi laski 2. huhtikuuta 0,8814:stä 14. huhtikuuta 0,8145:een, mikä yllätti sijoittajat, jotka yleensä odottavat dollarin vahvistuvan geopoliittisen jännitteen aikana.
UBS:n ekonomistit ovat edelleen pessimistisiä Yhdysvaltain valuutan keskipitkän aikavälin näkymien suhteen. ”Ennakoimme dollarin heikkenevän uudelleen, kun Yhdysvaltain talous hidastuu ja huomio siirtyy Yhdysvaltain suuriin alijäämiin”, he totesivat 12. toukokuuta.
”Liberation dayn jälkeen dollarin ja Yhdysvaltain valtionlainojen näkymät ovat muuttuneet paljon epävarmemmiksi”, sanoo Martina Honegger-Romahn, Allianz Global Investorsin kiinteiden tuottojen johtava salkunhoitaja.
”On epätavallista, että dollari heikkenee ja valtionlainojen tuotot nousevat riskien lisääntyessä, ja tämä on myös uusi tilanne SNB:lle.”
”Kun SNB aiemmin kamppaili frangin vahvistumisen kanssa, se pystyi puuttumaan valuuttamarkkinoihin heikon euron vuoksi. Nyt kuitenkin dollari on heikko. SNB ei voi voittaa tässä, koska dollarin valuuttamarkkinat ovat liian suuret. SNB:llä ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin laskea korkoja edelleen frangin virtauksen heikentämiseksi.”
Onko Sveitsi valuuttamanipuloija?
Lisäksi keskuspankin mahdolliset valuutanostot kasvattaisivat entisestään SNB:n taseen, toteaa Migros Bankin ekonomisti Valentino Guggia.
”Tällä voisi olla poliittisia seurauksia: SNB:n vuotuiset tulokset olisivat entistä alttiimpia rahoitusmarkkinoiden vaihteluille”, hän sanoo ja nostaa esiin osingot yhtenä ongelmana.
”Negatiivisena vuonna suuret tappiot voisivat viedä SNB:n oman pääoman negatiiviseksi, mikä voisi heikentää laitoksen uskottavuutta. Lisäksi Yhdysvaltain hallitus voisi syyttää Sveitsiä ‘valuutan manipuloijaksi’, mikä voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.”
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö leimasi Sveitsin ”valuuttamanipuloijaksi” joulukuussa 2020 vedoten muun muassa maan suureen kauppataseen ylijäämään Yhdysvaltain kanssa. Päätös kumottiin Bidenin hallinnon aikana huhtikuussa 2021, kun hallitus myönsi, että pandemia oli luonut erityisen tilanteen, jossa kauppavirrat olivat vääristyneet.
SNB on valmis puuttumaan valuuttamarkkinoihin tarvittaessa, Guggia lisää, vaikka tätä välinettä on käytetty viime aikoina vain harvoin.
Sveitsi deflaation partaalla
Huhtikuun inflaatioluvut vahvistivat markkinoiden pelot: Sveitsi on jälleen deflaation partaalla. Kuluttajahintaindeksi pysyi ennallaan, 0,0 prosentissa. Tähän vaikuttivat erityisesti energian hintojen lasku, vahva frangi, joka alensi tuontikustannuksia, sekä heikentynyt kotimainen infaatiodynamiikka.
”Inflaatioriski on selvästi laskenut Sveitsin frangin vahvuuden ja energian hintojen laskun vuoksi”, Guggia sanoo. ”Lisäksi kotimainen inflaatio on vähitellen hidastumassa.”
Vaikka Sveitsin talous kasvoi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä vahvasti, 0,7 prosenttia, on nähtävissä merkkejä hidastumisesta. Vienti säilyi vahvana tammi–maaliskuussa, mutta taloustieteilijöiden mukaan tämä saattaa johtua ennakkotoimituksista ennen tullimuutoksia. Huhtikuun 9. päivästä alkaen sveitsiläistuotteisiin on kohdistunut 31 prosentin lisämaksu, ja presidentti Trumpin pyrkimykset alentaa Yhdysvaltojen lääkehintatasoa kohdistuvat suoraan Sveitsin keskeisimpään vientialaan, lääketeollisuuteen.
Sveitsin valtionlainojen tuotot kääntyivät negatiiviseksi
Myös Sveitsin valtionlainojen tuotot ovat reagoineet muuttuneisiin markkinaodotuksiin. Toukokuun alussa lyhyiden maturiteettien tuotot painuivat ensimmäistä kertaa vuosiin alle nollan, mikä heijastaa sekä turvasatamien kasvavaa kysyntää että spekulaatioita rahapolitiikan keventymisestä. Joukkovelkakirjojen lisääntynyt kysyntä nostaa hintoja ja laskee siten tuottoja. Tällä hetkellä tuotot ovat negatiivisia enintään neljän vuoden maturiteeteilla, kun taas pidempien maturiteettien lainat tarjoavat yhä hieman positiivista tuottoa. Esimerkiksi kymmenen vuoden tuotto painui hetkellisesti 0,14 prosenttiin 7. toukokuuta, mutta on sittemmin noussut takaisin 0,34 prosenttiin.
Laskeeko SNB korkoja 19. kesäkuuta?
SNB:n päätöksentekijät kokoontuvat seuraavan kerran 19. kesäkuuta. Migrosin Guggia uskoo, että keskuspankki on päättäväinen: "Perusskenaariomme on, että korko lasketaan kesäkuussa 0 prosenttiin. Sen jälkeiset näkymät riippuvat suurelta osin Yhdysvaltojen kauppakiistan kehityksestä, joka vaikuttaa voimakkaasti frangin ulkoiseen arvoon. Toistaiseksi emme odota paluuta negatiivisiin korkoihin.”
Allianz Global Investors kuitenkin odottaa negatiivisten korkojen paluuta. ”Odotamme negatiivisten korkojen paluuta syyskuuhun mennessä”, Honegger-Romahn sanoo.
”Dollarin ja tullien kehityksestä riippuen korkojen lasku alle nollan voi tapahtua jo kesäkuussa."
Markkinat ottavat huomioon myös SNB:n harvat kokoukset, sillä se tekee vain neljä säännöllistä rahapoliittista päätöstä vuodessa. Tämä lisää riskiä ylimääräisistä interventioista, jos rahoitusolot heikkenevät.
”Hätälaskusta harkittiin pian vapautuspäivän jälkeen”, Honegger-Romahn sanoo. ”Ylimääräisiä päätöksiä ei voida sulkea pois.”
Vuodesta 2000 lähtien SNB on tehnyt korkopäätöksiä säännöllisen kokousjakson ulkopuolella noin kymmenen kertaa.
Toistaiseksi sekä Guggia että Honegger-Romahn ovat yhtä mieltä siitä, että hätätoimenpiteet valuuttamarkkinoilla ovat edelleen epätodennäköisiä. ”Se olisi merkki todellisesta kriisistä”, Guggia sanoo. ”Emme ole vielä siinä tilanteessa.”
Vahvan Sveitsin frangin merkitys sijoittajille
Frangin vahvuus korostaa turvallisuuden hintaa euroalueen ja Yhdysvaltojen sijoittajille. Se voi heikentää tuottoja sijoittajille, jotka ovat ostaneet sijoituksia muissa valuutoissa kuin Sveitsin frangissa. Lisäksi vahva valuutta voi kaventaa sveitsiläisyritysten voittomarginaaleja, mikä saattaa heijastua kielteisesti osakekursseihin tulevaisuudessa.
Toisaalta sveitsiläiset joukkovelkakirjat voivat tarjota mahdollisuuksia sijoittajille, jotka etsivät turvasatamia ja pääoman säilyttämistä yhä epävakaammassa globaalissa talousympäristössä. Ne voivat toimia osana hajautettua salkkua, erityisesti epävarmuuden kasvaessa.
