Ennen elämä jakautui selkeästi opiskeluun, työuraan ja eläkeaikaan. Keskimäärin ihminen työskenteli noin 40 vuotta ja sitten eläköityi etuusperusteisen eläkkeensä kanssa. Pätkätyötalouden, elinajanodotteen pitenemisen ja monissa maissa itsenäisen eläkesäästämisen merkityksen kasvun myös tilanne on muuttunut. Tämä artikkeli perustuu Morningstar Investment Managementin eläketutkimuksen johtajan David Blanchett ja eläkekirjailija Don Ezran keskusteluun Kanadassa ennen pandemiaa.
Blanchett huomauttaa, että eläkkeen merkitys on muuttunut ja että nykyään sijoitusneuvojat ”auttavat sijoittajia tekemään mitä he haluavat, kun he lopettavat työnteon.” Hän lisää, että sijoitusneuvojien kannattaa suosia kokonaisvaltaisia eläkesuunnitelmia, jotka eivät keskity ainoastaan sijoituksiin, rahaan ja varojen allokointiin, vaan ottavat huomioon myös elämäntyylit, terveyden ja yleisen onnellisuuden.
”Aiemmin [elämässä] oli kolme vaihetta: opi, ansaitse ja kuluta. Elämä on paljon monimuotoisempaa nykyään. Jos syntyessä tiedät eläväsi 100-vuotiaaksi, lähdetkö kotoa 18-vuotiaana ja seuraat tavanomaista polkua aina eläkkeelle asti?” Ezra kysyy.
Laajemmat mahdollisuudet tuovat mukanaan kolme tärkeää kysymystä, jotka eläkeläisten tulisi kysyä itseltään:
- Kuka minä olen?
- Kuinka käytän aikani?
- Riittävätkö säästöni elämäni loppuun?
”Eläke on muutakin kuin rahaa”, Ezra lisää.
Kuinka paljon rahaa lopulta tarvitset eläkettäsi varten riippuu useasta eri tekijästä – ja niistä suurin on milloin elälöidyt.
Eläkeikä
Globaalin trendin mukaan ihmiset ovat työelämässä kauemmin ja eläkeikä kasvaa.
“Lapseni olettavat työskentelevänsä 70-vuotiaiksi asti, eikä ole tuulesta temmattua ajatella, että seuraava sukupolvi työskentelee 80-vuotiaiksi”, Ezra toteaa.
”Oletan, että ihmiset työskentelevät kauemmin, osa- tai koko-aikaisesti, ja että eläkeikä nousee”, sanoo Blanchett ja lisää, ettei ole varma onko kysessä eläkekriisi vai ei.
Pidempi elämä, pidempi eläke
Kun ihmiset työskentelevät pidempään, maissa joissa heidän täytyy myös hoitaa omat eläkesäästönsä on olemassa riski kriisistä. Blanchett huomauttaa, että useimmat eläkeläiset eivät usko, että kriisiä on juuri nyt. Voimakas siirtyminen etuusperusteisesta järjestelmästä maksuperusteiseen voi luoda ’pienen’ eläkekriisin. (Suomessa eläkejärjestelmä on pääosin etuusperusteinen, kun taas Yhdysvalloissa se perustuu enemmän työssäkäyvien eläkemaksuihin.)
“Maksuperusteiset eläkkeet toimivat ja tutkimus osoittaa, että ne, joilla on maksuperusteinen eläke pärjäävät paremmin, mutta kuinka käy niille, joilla ei sitä ole? Nekin, jotka säästävät eläkettään varten, säästävätkö he tarpeeksi?” Blanchett kysyy. Hän huomauttaa, että sijoittajat ovat periatteessa epärationaalisia ja päättäjien pitäisi melkeinpä pelastaa sijoittajat itseltään.
Mitä sitten kun säästöjä on? Mihin eläkeläisten kannattaa sijoittaa?
Osakkeet ja eläkeläiset
77-vuotias Ezra käyttää itseään esimerkkinä ja painottaa kuinka nyrkkisäännöt eivät enää päde. ”Noudattaen ns. ’100 vuoden sääntöä’, minun täytyisi sijoittaa 25% osakkeisiin, kun minulla on melkein kolminkertainen määrä osakkeissa”, hän sanoo. Hän pitää viiden vuoden kulujen verran käteistä vastaavissa sijoituksissa ja loput osakkeissa.
”Kun markkinat eivät tuota, vähennän kulutustani”, hän sanoo lisäten, että hän näkee tuoton tulevan osingoista.
Ezra sanoo ettei tarvitse suojaa markkinoiden heilunnalta. Tämä voi toimia jollekin sijoittajille. Monille ellei jopa useimmille sijoittajille liiallinen altistuminen osakkeille voi kuitenkin olla vaarallista, Blanchett varoittaa.
”Ihmisiä, jotka yrittävät korjata puutteita eläkesäästöissään osakkeilla, voi odottaa karu shokki markkinoiden laskiessa”, Blanchett varoittaa. Syy miksi ihimiset luulevat osakkeiden olevan taianomaisia lyhyen aikavälin pelastuksia on epärealistisissa odotuksissa niiden tuotosta.
Tuottohistorian ongelma
Blanchett varoittaa myös, että ei ole reilua näyttää tulevia tuottoja historiallisten tuottojen perusteella. Vaikka kaikki sijoitusneuvojat varoittavat, että menneet tuotot eivät takaa tulevia, niiden perusteella tehdyt simulaatiot antavat sijoittajille epärealistisia odotuksia mahdollisista tuotoista.
”Odotukset tuotoista täytyy pitää kohtuullisina”, Blanchett vakuuttaa. Hän hyväksyy, että on vaikeaa näyttää asiakkaille realistista kuvaa kehityksestä, kun ihmiset haluavat nähdä parhaat mahdolliset skenaariot.
Kaikki on lopulta kiinni neuvonnasta ja siinä ammattilaisilla on mahdollisuus erottua.
Neuvonnan arvo
“Suurin osa sijoittamiseen liittyväsyä informaatiosta löytyy netistä käytännössä ilmaiseksi. Näin ollen sijoitusneuvojien täytyy tarjota muutakin kuin vain sijoittamsta”, Blanchett sanoo.
Hän myös huomauttaa, että sijoitusneuvonnan arvo on korkeimillaan eläkeläisillä tai pian eläkkeelle siirtyvillä, sillä silloin tehdään eläkkeen määrittäviä päätöksiä.
Joten mitä sijoitusneuvojien pitäisi veloittaa?
”Kun kysyt asianajajalta tai kirjanpitäjältä paljon he veloittavat, vastaavatko he ’Paljon sinulla on antaa?’ Se on sijoitusneuvonnalle ominaista ja meidän pitäisi siirtyä pois tästä mallista”, Blanchett sanoo ja lisää, että jokin tuntipalkkion ja ennakkomaksun yhdistelmä olisi paras vaihtoehto.
Bonus: Itsearvointia kaikille
Ezra kertoo seitsemästä avaimesta ’elämän runsauteen’ eläkkeellä: perhe, ystävät, työ, vapaa-aika, fyysinen terveys, psyykkinen terveys ja raha.
Kysy itseltäsi kuinka arvioit jokaisen osa-alueen asteikolla 1-10. Etene yksi kerrallaan ja kun olet tyytyväinen yhteen arvioon, siirry seuraavaan. ”Jos arvio on alhainen yhdelläkään alueella, paranna sitä,” hän sanoo ja lisää, että kyseessä on henkilökohtainen arvio ja työkalu, jota kuka tahansa voi käyttää toistuvasti saadakseen käsityksen siitä mikä on tärkeää.
