Yksittäisellä sijoittajalla ei ole koskaan ollut asiat näin hyvin. On valinnanvaraa, kustannukset ovat alentuneet, ja suojautumismahdollisuuksia on monenlaisia. Näin on erityisesti Yhdysvalloissa, joka on vuodesta toiseen pitänyt kärkisijansa Morningstarin rahastomarkkinoita koskevissa globaaleissa selvityksissä. Sijoituskohteita on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja hinnoittelu on läpinäkyvää ja edullista. Vaatimattomimmankin sijoittajan työkalupakki on tänään aivan toista luokkaa kuin mitä ammattisijoittajalla oli käytössään 20 vuotta sitten. Toimintaedellytykset ovat nyt aidosti samat kaikille.
Lisääntynyt tarjonta ei ole kuitenkaan lisännyt yleistä kiinnostusta sijoittamiseen. Monet katsovat, että siitä ei hyödy samalla tavalla kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Velkakirjojen tuotto on jäänyt aneemiseksi eikä parannusta näytä olevan luvassa. Osakkeiden arvostus on kohtuullisella tasolla, mutta erityisen eduliisia tilaisuuksia ei juuri ole tarjolla. Ainoa yleisesti edullisena pidetty sijoituskohde on kehittyvät markkinat, mutta sinnekin sijoituksia tehneet ovat viime vuosina kärsineet tappioita, kun tämä tilastollisesti halpa kohde on halventunut entisestään.
Ongelmia pahentavat finanssikriisin jälkimainingit. Kotimaisten osakkeiden nopeasta vahvistumisesta huolimatta kiinteistö- ja osakesijoituksista finanssikriisissä koituneet mittavat tappiot olivat monille traumatisoivia. He jättäytyivät osakemarkkinoilta, jotka lähtivätkin rajuun nousuun. Kun monta vuotta on mennyt ja omat sijoitukset laahaavat pahasti indeksien perässä, moni on luovuttanut, eikä uskalla enää heittäytyä mukaan. Yhdysvaltain media ja monet poliitikot jatkavat finanssipalvelualan mustamaalausta ja pitävät yllä myyttiä, että sijoittaminen on vain rikkaimman prosentin etuoikeus. Seurauksena on, että yhä useampi yksityishenkilö pysyttelee poissa markkinoilta.
Buffetin tervetullut puheenvuoro
Kaiken tämän synkkyyden keskellä Warren Buffetin puheenvuoro Berkshire Hathawayn vuositapaamisessa oli tervetullut muistutus asian kääntöpuolesta. Buffetin mielestä 1900-luku oli hämmästyttävä menestystarina, mutta hän näkee merkittäviä mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Yksi hänen oivaltavista huomioistaan oli, että keskivertoamerikkalaisen elintaso on parempi kuin mitä rikkainkaan teollisuuspohatta olisi voinut uneksia sata vuotta sitten, kun puhutaan esimerkiksi mukavista ja nopeista liikenneyhteyksistä, viihteestä ja tiedonvälityksestä. Elämän laatu ei ole koskaan ollut parempi, eikä sijoituskohteiden kirjo laajempi kuin nyt. Jos useampi meistä kykenisi pitämään yllä Buffetin viisasta optimismia, myös sijoittamisen tulokset paranisivat.
Autopilotti kannattaa
Miten todellisuudessa tapahtunut edistys ja nykyinen näköalattomuus pitäisi oikein ymmärtää? Vieläkin yleisimmin voidaan kysyä, miten sijoittaja voisi nähdä omien lyhyen aikavälin tunnereaktioittensa tuolle puolen ja tehdä viisaita sijoituspäätöksiä? Mielestäni osa ratkaisua on, että jätetään sijoittamisessa omat tuntemukset syrjään ja toimitaan autopilotilla. Kuten aika- ja pääomapainotteisia tuottoja koskevat vertailut ovat osoittaneet, sijoittajat ovat itse omia pahimpia vihollisiaan.
Tulokset eivät johdu siitä, että yksityisen ihmiset olisivat hölmöjä. Hyvin moni on saavuttanut nykyiset tuloksensa sijoitusneuvojien suosituksien perusteella. On siis selvää, että myös neuvojia ohjaavat samat inhimilliset tunteet, jotka heikentävät sijoittajien saamaa tuottoa.
Menestyksen esteenä ei ole valinnanvaran vaan itsekurin puute. Jos pystymme eliminoimaan inhimilliset tekijät säännöllisessä rahastosäästämisessä ja sijoitusten tasapainottamisessa, ja opimme uskomaan osta-ja-pidä-strategiaan, voimme parantaa sijoittamiskokemusta. Vihollisemme ei ole Wall Street, lehdistö tai mikään poliittinen puolue. Vihollinen olemme me itse. Pätevä sijoitusneuvoja on hyvä liittolainen, mutta myös neuvonantajat ovat inhimillisiä olentoja. Siksi parhaat neuvonantajat siirtävät sijoittajan ja itsensä syrjään sijoitussuunnitelman käytännön toteuttamisesta. He järjestävät asiat niin, että merkinnät, lunastukset ja tasapainotus tapahtuvat automaattisesti niin, että sijoittaja ei itse henkilökohtaisesti osallistu prosessiin. Mitä suurempi välimatka meillä on tunteiden ja toiminnan välillä, sitä paremmin pärjäämme.
Ei ole mikään sattuma, että ihmiset onnistuvat paremmin eläkesijoittamisessa, jossa säästöt otetaan tililtä automaattisesti Yhdysvalloissa, kuin yksittäisiä sijoituksia tehdessään. Lopputulos on parempi myös yhdistelmä- ja määräaikaisrahastoissa, joissa päätöksenteko ei ole sijoittajan omissa käsissä toisin kuin silloin, kun hän päättää allokoinnista itse. Epäilen, että automatisoituja robottipalveluita hyödyntävät sijoittajat menestyvät ajan oloon paremmin kuin itsenäisesti sijoittavat.
Laitteita riittää, mutta kannattaako niitä väännellä?
Vaikka työkalupakki voi ollakin monipuolisempi ja laadukkaampi kuin koskaan aiemmin, pidättyväisyys näiden välineiden käytössä voi hyvinkin olla osa menestyksellistä sijoitusstrategiaa. Mahdollisuus käydä kauppaa verkossa ympäri maailmaa mihin kellonaikaan tahansa voi olla yhtä hyvin kirous kuin siunaus. Se houkuttelee yliaktiiviseen salkunhoitoon. Avain kuten valtioidenkin kohdalla parhaiten menestyvät ne, jotka puuttuvat asioihin vähiten.
Onneksi sijoittamisen kytkeminen autopilotille on nykyteknologian mahdollistamien työkalujen ansioista entistä helpompaa. Esimerkiksi merkinnät, lunastukset ja tasapainotukset voidaan nykyään automatisoida. Automatisointi selkeyttää raha-asioiden hoitamista. Siirrä tunteet syrjään sijoittamisessa. Se auttaa välttämään kaikkia vaanivaa salakavalaa pessimismiä ja sen sijaan hyödyttämään ihmisen mittavaa, ajan myötä toteutuvaa luovaa potentiaalia. Ne, jotka tarttuvat tähän tilaisuuteen, korjaavat myös parhaan sadon.
Artikkeli on ilmestynyt ensin Morningstar-lehden vuoden 2016 elo-syyskuun numerossa.
