Kiina vuonna 2025

Kymmenen ennustetta Kiinan kehityksestä tulevalle vuosikymmenelle. Kiinan ymmärtäminen on olennaista, jotta voi hahmottaa, mihin maailmantalous on menossa.

Daniel Rohr, CFA 21.03.2016
Facebook Twitter LinkedIn

Kiinan talouden hiipuminen on kuluvana vuonna aiheuttanut kasvavaa huolta maailmanmarkkinoilla. Kiina on maailman toiseksi suurin talous. Sen merkitys on vain kasvanut, kun Kiina on vetänyt globaalia taloutta viimeisen vuosikymmenen.

Kiinan tulevan kehityksen ja sen maailmanlaajuisten vaikutusten ennakointi on äärimmäisen epävarmaa. Uskomme kuitenkin Kiinan saavuttaneen kaksi merkittävää käännekohtaa, joiden pohjalle voi rakentaa aiempaa vankempia ennusteita.

Ensinnäkin Kiinan talous on murroksessa. Kuten olemme viimeiset viisi vuotta lukijoillemme muistuttaneet, maa on pakotettu siirtymään kulutusvetoiseen kasvuun, koska monilla sen talouden osa-alueilla on raskaasti ylikapasiteettia ja ongelmaluotot yleistyneet.

Samaan aikaan Kiinan väestörakenne muuttuu merkittävällä tavalla. Työikäinen väestö supistuu 43 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kiinassa on tuolloin enemmän eläkeikäisiä kuin Euroopan unionissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa yhteensä.

Nämä kaksi käännekohtaa ovat taustalla tässä pitkän aikavälin ennusteessamme, jossa esitämme kymmenen ennustetta Kiinan kehityksestä seuraavalle vuosikymmenelle.'

Talouskasvun vauhti

(1) Odotamme Kiinan bkt:n kasvuvauhdin hidastuvan alle puoleen edellisen vuosikymmenen lukemista. Historiallinen kokemus rakennemuutoksen läpi käyneistä maista kertoo, että investoinnit hidastuvat jyrkästi samaan aikaan kun kulutuskysynnän kasvu pysyy heikkona. Näyttää myös siltä, että kasvubuumin voimakkuudella on merkitystä: mitä kovempaa kasvu on ollut, sitä kituliaampaa on tuleva bkt-kasvu. Kiinan talouskasvu on ollut sekä mittakaavaltaan että kestoltaan ennen näkemätöntä. Pidämmekin yleisesti esitettyä ennustetta Kiinan tulevasta 5–6 %:n kasvusta liian optimisena, vaikka odotuksia onkin tarkistettu alaspäin. Uskomme, että Kiinan bkt-kasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana jää keskimäärin 1,5–4,5 prosenttiin. Vaihteluvälin yläpään lukujen saavuttaminen edellyttäisi mittavia uudistuksia, joilla purettaisiin kotitalouksien patoutunutta kysyntää, siirrettäisiin luotonannon painopistettä valtion yrityksiltä yksityiselle sektorille ja parannettaisiin pöhöttyneiden valtionyhtiöiden tuottavuutta.

Politiikka estää reformit

(2) Uskomme, että reformit jäävät todennäköisesti puolitiehen, jolloin jopa 4,5 prosentin bkt-kasvu osoittautuu todelliseksi haasteeksi. Kipeästi tarvittavat uudistukset ovat ristiriidassa hallituksen päällimmäisten poliittisten tavoitteiden – määräysvallan ja vakauden – välillä. Esimerkiksi näyttää epätodennäköiseltä, että valtio antaisi suuryritysten kaatua, vaikkase olisi välttämätöntä valtio-omisteisten yritysten etuoikeutetun aseman murtamiseksi ja luotonannon kohdistamiseksi tuottavimmille lainanottajille. Konkurssit johtaisivat mittavaan yhteiskunnalliseen kuohuntaan, ja valtion mahdollisuudet ohjailla pääomavirtoja heikkenisivät. Samoista syistä emme myöskään pidä korkojen vapauttamista todennäköisenä vielä aikoihin, koska monet valtio-omisteiset velalliset eivät pystyisi maksamaan markkinakorkoja.  Siten epäsuora varallisuuden virtaaminen kotitalouksilta valtionyhtiöille mitä ilmeisimmin jatkuu ja jarruttaa näin kulutuksen kasvua.

Elvytys ei toimi

(3) Elvytys voi parhaimmillaankin osoittautua tehottomaksi. Kiinan hallinto on yrittänyt elvytystä vuoden 2014 marraskuusta lähtien. Toistuvat koronlaskut ja pankkien tallennusvarantoja koskevien vaatimusten lieventäminen eivät ole piristäneet taloutta samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Tämä johtuu osin lainanottajien haluttomuudesta investoida heikkojen talousnäkymien vallitessa, mistä kertovat keskuspankin teettämän rahoituskysyntää koskevan kyselyn ennätysalhaiset luvut. Osin se johtuu myös pääomien maastapaosta; vuonna 2015 määräksi arvioitiin noin 640 miljardia dollaria. Elvytyksen arveluttavuus ei rajoitu pelkästään tehottomuuteen. Monet Kiinan nykyisistä ongelmista, kuten ylikapasiteetti, luottotappioiden kasvu ja hintatason lasku, johtuvat liiallisesta elvytyksestä. Nykytilanteessa elvyttäminen olisi krapulan korjaamista viskipaukulla.

Syntyvyys putoaa

(4) Odotamme syntyvyyden laskevan 25 miljoonalla edellisen vuosikymmenen lukemista perhesuunnittelua koskevien lakien höllentämisestä huolimatta. Synnytysikäisten naisten määrä laskee 50 miljoonalla vuoteen 2025 mennessä, ja kaikkein hedelmällisimmässä iässä olevien eli 29–20-vuotiaiden osuus tästä vähennyksestä on 41 miljoonaa. Ellei ikäkohtaisissa luvuissa tapahdu muutoksia, syntyvyys laskee 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Kiinan syntyvyyslukujen vertailu vastaavassa talouden kehitysvaiheessa oleviin naapurimaihin antaa aiheen olettaa, että Kiinan syntyvyyden laskua selittävät taloudelliset ja kulttuuriset tekijät, ei niinkään valtion harjoittama politiikka.

Muutto kaupunkeihin hidastuu

(5) Kiinan kaupunkien väkiluvun kasvu supistuu puoleen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiinan kaupunkeihin muutti noin 200 miljoonaa ihmistä. Maan vaurastuminen johtaa tyypillisesti kaupungistumiseen, mutta Kiina jopa ylitti globaalin keskiarvon tässä kehityksessä. Jatkossa kasvukäyrä tasoittunee huomattavasti, jolloin kaupungistuminen jokaista bkt:n prosenttiyksikköä kohti laantuu. Kehitystä hidastaa myös talouskasvun laantuminen. Ennustamme, että seuraavan 10 vuoden aikana kaupunkeihin muuttaa 115 miljoonaa kiinalaista. Vaikka tämä merkitsisikin urbanisaation huomattavaa hidastumista, se vastaisi kuitenkin koko Japanin kaupunkiväestöä.

Valuutta

(6) Uskomme juanin heikentyvän 20 prosenttia Yhdysvaltain dollarin suhteen. Kiinan keskuspankki on käyttänyt valuuttavarannostaan miljardeja puolustaessaan juanin tosiasiallista kytköstä dollariin torjuakseen pääomien virtaamista ulos maasta. Kiinan on pystyttävä puuttumaan pääomapaon perimmäisiin syihin sekä vaikuttamaan laskeviin korkoihin ja valuutan heikkenemiseen liittyviin odotuksiin. Muutoin ei ole syytä olettaa, että pääomien ulosvirtaus tyrehtyisi. Jos hallitus devalvoisi juanin jotakuinkin markkinoiden odotuksia vastaavalle tasolle, merkittävä kannustin pääomien siirtymiselle poistuisi. Markkinaehtoisten ja ostovoimapariteetin mukaisten valuuttakurssien väliseen globaaliin suhteeseen perustuva arvio sopivasta valuuttakurssista olisi CNY 8 = USD 1.

Raaka-aineiden hinta

(7) Kiinan talouden murros laskee teollisuuden raaka-aineiden kuten kuparin, hiilen ja teräksen hintaa. Kiina käyttää merkittävän osan maailman teollisista raaka-aineista, ja sen osuus globaalin kysynnän kasvusta on viimeisen 10 vuoden aikana ollut ylivertainen. Ennustamme, että teollisuuden raaka-aineiden kysyntä Kiinassa supistuu tulevina vuosina investointien kasvun laantuessa. Tästä seuraa, että globaali kysyntä todennäköisesti kasvaa paljon hitaammin kuin maailman bkt. Perinteisesti talouskasvun alittava kysynnän kasvu on yhdistetty laskeviin raaka-ainehintoihin, mikä vastaa Kiinan investointibuumia edeltäneiden vuosikymmenten tilannetta.

Intia ei korvaa Kiinaa

(8) Emme usko Intian pystyvän täyttämään Kiinan jättämää aukkoa raaka-aineiden kysynnässä. Intia on ainoa maa, jonka väestökehitys vetää vertoja Kiinalle. Intia ja Kiina eroavat kuitenkin toisistaan selvästi. Kiinan kyltymätön raaka-aineiden tarve ei johtunut maan kehitystasosta eikä sitä seuranneesta talouskasvusta. Pikemmin kyse oli maan talouden voimakkaasta suuntautumisesta investointeihin. Ellei Intia pysty toistamaan Kiinan kasvukehitystä, maa ei kykene piristämään globaalia kysyntää vastaavalla tavalla. Intian poliittinen rakenne on moniarvoinen eikä hallituksella ole käytössään samoja keinoja kansantalouden pääomien ohjailuun kuin Kiinassa, joten epäilemme, että Intian kasvukehitys tulee poikkeamaan Kiinan vastaavasta.

Terveysmenojen kasvu valtavaa

(9) Uskomme Kiinan terveydenhuollon menojen yli kaksinkertaistuvan. Odotamme näiden kustannusten nousun ylittävän talouskasvun, koska terveysmenojen osuus kaikista kustannuksista tapaa kasvaa maan kansantulon noustessa. Kehitys on nähtävissää myös Kiinassa Lisäksi Kiina ikääntyy huimaa vauhtia. Yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 130 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin maassa on enemmän eläkeikäisiä kuin Euroopan unionissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa yhteensä. Kiinasta tulee keskivarakkaiden maiden ryhmässä ”vanha” maa, joka käyttää suhteellisesti enemmän rahaa terveydenhoitoon kuin ryhmän muut maat keskimäärin.

(10) Emme usko Kiinan ohittavan talouden koossa Yhdysvaltoja kymmenen seuraavan vuoden aikana, vaikka näin on arvovaltaisilta tahoilta ennustettu. Jos oletetaan, että valuuttakurssit pysyvät nykyisellä tasollaan; ja että Yhdysvaltain bkt yltää 2,2 %:n vuotuiseen kasvuun (Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen mukaisesti) Kiinan talous kasvaessa 4,5 % vauhtia (10-vuotisennusteemme yläraja), Yhdysvaltain talous on vuonna 2025 edelleen 30 % suurempi kuin Kiinan.

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Daniel Rohr, CFA  Daniel Rohr, CFA, is a senior securities analyst at Morningstar.

© Copyright 2024 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings          Tietoja