Kesän vaikeat markkinat koettelivat rahastoja kuin rahastoja, eivätkä osattomiksi jääneet myöskään sijoittajien keskuudessa suuren suosion saaneet yhdistelmärahastot. Mutta miten hyvin rahastot onnistuivat painottamaan sijoituksiaan suhteessa markkinoihin?
Mittasimme onnistumista rahastoluokkien tasolla. Tutkimme neljässä globaalisti sijoittavassa luokassa keskimääräisen rahaston tuottoa suhteessa indeksiin, joka on muodostettu laajasta osake- ja korkosalkusta tyypillisillä peruspainoilla.
Ajanjaksona oli 5.4-29.8.2015, jolloin markkinoilla oli turbulenssia.
Riskipitoiset yhdistelmärahastot sijoittavat yli 65 prosenttia varoistaan osakkeisiin. Tyypillinen osake-korko-painotus on normaalitilanteessa 75/25, kuten vertailuindeksissämmekin. Näissä rahastoissa osakkeet hallitsevat kurssikehitystä hyvin pitkälle.
Maltilliset yhdistelmärahastot sijoittavat tyypillisesti 35-65 prosenttia varoista osakkeisiin, ja neutraalitilanteessa usein 50/50 osakkeet/korot, niin myös vertailuindeksissämme.
Varovaisissa yhdistelmärahastoissa osakepaino on tyypillisesti alle 35 prosenttia. Vertailuindeksissämme osake/korkopainot ovat 25/75.
Lisäksi otimme mukaan joustavan yhdistelmärahastojen luokan, jossa vertailimme tuottoa 50/50-indeksiin.
Kullakin rahastolla on oma indeksinsä, jossa voi olla esimerkiksi oman maan osakkeita. Jotta vertailumme olisi tasapuolinen, käytämme kaikille rahastoille samalla tavalla muodostettua laajasti hajautettua indeksiä. Vertailuindeksien osakepuolen tuottoa kuvataan kehittyneiden maiden FTSE World TR -indeksillä, korkoja mallinnetaan Barclays Euro Aggregate Bond TR -indeksillä jossa pääpaino on euroalueen valtiolainoissa, mutta mukana on myös yrityslainoja.
Tulokset kertovat, että rahastot pärjäsivät hyvin verrattuna markkinoihin.
Erityisesti maksimipudotuksissa rahastot pärjäsivät hyvin.
Yksi selitys näyttäisi olevan korkea käteispaino yhdistelmärahastoissa kesän aikana. Se oli riskipitoisessa luokassa keskimäärin 10,2, maltillisessa 14,7, joustavassa 20,5 ja varovaisissa 23,0 prosenttia. Indekseissä taas käteistä ei ole. Kesän aikana pitkän koron sijoitukset tuottivat tappiota niin valtionlaina- kuin yrityspuolellakin, joten käteinen oli paras ja liki ainoa tapa suojautua miinukselta.
Käteisen korkean osuuden vuoksi osakepainot olivat tyypillisesti alle neutraalin.
Luultavasti osasyynä oli myös, että vertailuindeksimme korko-osiossa on runsaasti valtionlainoja, kun taas yhdistelmärahastoista monet ovat painottaneet yrityslainoja valtiolainojen vaatimattoman tuotto-odotuksen takia. Toisaalta indeksissä ei ole kehittyviä markkinoita, jotka jäivät kesällä pahasti miinukselle, ja joita monella yhdistelmärahastolla on mausteena.
Joka tapauksessa kesän saavutus on rohkaiseva, kun ottaa huomioon, että yhdistelmärahastojen täytyy voittaa myös kulunsa. Bruttona näiden rahastojen tuotto on ollut tuntuvasti indeksiä parempi.
Yksi kesä ei kuitenkaan ole pätevä todiste yhdistelmärahastojen kyvystä lyödä markkinat. Elokuun lopun luvut kertovat, että kaikissa luokissa rahastot ovat viiden vuoden ajalla keskimäärin selvästi perässä indeksiään.
