Kipua ja hävitystä

Kehittyvien maiden kurssipudotus on tuntuva, muttei vielä lähelläkään finanssikriisin kaltaista rysähdystä.

Facebook Twitter LinkedIn

Pitkällä aikavälillä sijoittaminen kehittyville markkinoille kannattaa, sillä korkeampaa riskiä vastaan saa todennäköisesti parempaa tuottoa kuin maailman pörsseistä keskimäärin. Tähän perusväitteeseen uskotaan käsitykseni mukaan edelleen laajasti. Viime vuosien tapahtumat kuitenkin ravistelevat sijoittajien luottamusta siihen, että pitkä aikaväli palkitsisi heidät niin kuin teoria olettaa. Kehittyvien maiden riskipitoisuus onkin saanut monet sijoittajat keventämään salkkujaan niissä, vaikka kehittyvien maiden osakkeiden yleinen arvostustaso on selvästi vauraita länsimaita alhaisempi.

Kehittyvien maiden pörssikursseja kuvaava MSCI Emerging Markets NR -indeksi nousi huumaavasti 2003-2007. Se ylsi huippuunsa lokakuussa 2007. Sen jälkeen markkinoiden hermostus Yhdysvaltain talouden tilasta ja lopulta Lehman Brothersin konkurssi vetivät kehittyvien maiden kurssit syövereihinsä.

EM 2001-2014Tuhoisan pudotuksen jälkeen kurssit nousivat raketinomaisesti vuoden 2009 ja hyvin vielä 2010. Aiemman huippunsa kurssit ylittivät oheisen indeksin perusteella tammikuussa 2011. Sen jälkeinen aika onkin sitten ollut pettymys kehittyvien maiden osakkeisiin sijoittaneille, ja viime kuukaudet ovat jopa herättäneet pelkoa vuosien 1998 sekä 2007-2008 romahduksen toistumisesta.

Missä pudotuksen vaiheessa nyt ollaan?
Vuosina 2007-2009 kehittyvien maiden pörssikurssit putosivat huipulta pohjalle indeksitasolla 58 prosenttia. Joissakin maissa tuho oli vielä paljon pahempaa: Moskovan pörssi niiasi huimat 76 prosenttia huipulta pohjalle. Tämänkertainen pudotus vuodenvaihteen 2010-11 huipulta tämän kuukauden pohjille yltää noin 26 prosenttiin kehittyvissä maissa (viikkodatalla laskettuna). Vuoden ajalla tappiota on tullut noin 11 prosenttia ja vuoden alusta noin kuusi prosenttia. (27.1 luvut)

Pudotus on siis ollut kivulias, mutta finanssikriisin romahdukseen on matkaa. Merkittäviä eroja edelliseen finanssikriisiin on toki monia. Tuolloin sulivat kaikkien riskipitoisten sijoitusten arvot. Nyt epäluottamus kohdistuu nimenomaan kehittyviin maihin.

Erityisesti tulilinjalla ovat valuutat, joiden heikkeneminen onkin vaikuttanut merkittävästi osakekursseihin eurosijoittajan näkökulmasta. Esimerkiksi MSCI Brazil -indeksi on heikentynyt vuodessa 28 prosenttia euroissa, mutta vain noin 13 prosenttia realeissa. Venäjällä kurssit ovat pudonneet euroissa vuodessa 16 prosenttia mutta ruplissa vain yhden prosentin.

Pysäyttääkseen valuuttojensa arvon laskun mm. Etelä-Afrikan, Intian ja Turkin keskuspankit ovat ilmoittaneet koronnostoista.

Syitä on toki muitakin. Talouskasvuennusteita on reivattu alaspäin. Kaiken kaikkiaan ero tuotossa kehittyneisiin maihin on kasvanut ilkeän suureksi: kun teollisuusmaiden pörssikurssit ovat keskimäärin nousseet 9,6 prosenttia kolmen vuoden ajalla, ovat kehittyvien maiden kurssit pudonneet keskimäärin 3,7 prosenttia.

DM EM

Kuinka houkkuttelevat arvostustasot ovat?
Vuosien 2007-09 laskussa kehittyvien maiden arvostustasot lähtivät laskuun selvästi korkeammalta tasolta kuin tällä kertaa. Osakkeiden arvostusta kuvaava  P/E-luku oli menneiden 12kk tulosten perusteella korkeimmillaan noin 17,5 vuonna 2007 Morningstarin datan mukaan. Romahdus oli sitten totaalinen: finanssikriisin pohjilla käytiin noin P/E-tasolla 8.

Tällä kertaa laskun alkaessa kehittyvien maiden pörssien menneiden 12 kuukauden tulokseen (TTM) perustuva P/E oli noin 15. Kurssilaskussa vuoden 2011 alkupuolelta arvostustaso ehti painua jopa alle 9:ään, mutta viimeiset lukemat vuoden 2013 lopusta kertovat mittarin nousseen 12:een. Eli tällä hetkellä kehittyvien maiden osakkeet ovat toki arvostustasoltaan laskeneet, mutta eivät ole menneet mihinkään alennusmyyntiin absoluuttisen tason perusteella. Pelkkä P/E-luku siis tuskin saa näin epävarmassa tilanteessa sijoittajia ryntäämään kehittyville markkinoille.

Absoluuttisen tason sijaan kehittyvien maiden houkuttelevuus perustuu ennemminkin arvostuseroon kehittyneisiin teollisuusmaihin (katso alla oleva kaavio). Kehittyneiden maiden P/E kun on jo yli 16:ssa eli osakkeista ollaan keskimäärin valmiita maksamaan 16-kertaisesti viimeisen vuoden tulos. Mitä isommaksi ero kasvaa, sitä useampi suuri sijoittaja ajattelee löytävänsä parempia kohteita kehittyvistä maista. Credit Suissen ja Thomson Reutersin kokoaman datan perusteella arvostusero länsimaihin on nyt samaa tasoa kuin vuoden 2008 kurimuksessa.

CS DM EM relative

Halpa arvostustaso ei kerro kaikkea, eikä välttämättä saa sijoittajia innostumaan. Hyvä esimerkki on Venäjä, jonka P/E on keikkunut noin viidessä jo pidempään, mutta maa on ollut markkinoiden paitsiossa jo vuosia. MSCI Russia -indeksin kolmen vuoden tuotto on pakkasella 7,0 prosenttia vuotta kohden. Kiinnostus Venäjään vähentää se, että maan talouden rakenne on niin yksipuolinen ja taloudelliset uudistukset hitaita.

Suuret maat pahoissa vaikeuksissa
Huolestuttavaa nykytilanteessa on, että suurimmat kehittyvät maat ovat pahoissa ongelmissa. Ne eivät siten pysty vetämään maailmantaloutta kaivattuun kestävään pitkään nousuun. BRIC-maiden kurssit ovat pudonneet keskimääräistä kehittyvää maata selvästi enemmän euroissa. Brasiliassa kurssit ovat laskeneet huipustaan euromääräisenä noin 44 prosenttia, Intiassa 36 prosenttia ja Venäjällä 34 prosenttia. Kiinassakin on tultu huipulta alas 27 prosenttia.

Barclay's-pankki tosin rauhoitteli tällä viikolla, että Euroopan, USA:n ja Japanin vienti valuutaltaan erityisen haavoittuviin kehittyviin maihin on vain kaksi prosenttia talousmahtien bkt:sta. Kehittyviin maihin, joilla on hieman vakaampi valuutta, viedään neljä prosenttia EU-Japani-USA:n tuotannosta.

 

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2022 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings