Tyyli on merkittävä valintatekijä, kun yhdysvaltalaiset sijoittajat rakentavat salkkujaan. Euroopassa sijoitustyylin merkitys on edelleen vähäinen. Se on merkillistä kun ottaa huomioon vahvan kiinnostuksen Atlantin takana vuosien ajalta.
Osakerahaston tyyli kertoo, minkä kokoisiin yhtiöihin rahasto sijoittaa sekä painottuvatko salkussa voimakkaammin arvo- vai kasvuosakkeet.
Tyylin merkitys sijoitusten tuotolle ja riskille on dokumentoitu vahvasti Yhdysvaltain markkinoilla. Ei ole syytä, etteivät samat lainalaisuudet pätisi muuallakin. Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimusta, ja se näyttää vahvistavan, että tyyli selittää tuottoa muualla kuin Yhdysvalloissakin.
Koko Eurooppa samassa tarkastelussa
Tyyli-indeksien vähäiseen suosioon Euroopassa on toki historiallisia syitä. Euroopan osakemarkkinat ovat olleet viime aikoihin asti hyvin hajautuneet. Monien sijoittajien salkuissa on näkynyt voimakas painotus oman maan osakkeisiin. Hajanaisuus on vaikeuttanut tyyliin perustuvien indeksien luomista. Monissa maissa pörssiä hallitsevat muutamat yhtiöt. Niinpä “suurien” osakkeiden joukko on pieni, eikä sitä ole mielekästä jakaa ”arvo”- ja ”kasvu”-yhtiöihin.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Euroopan talous integroituu jatkuvasti, ja meistä on perusteltua katsoa koko Eurooppaa tyyli-indeksien läpi. Näin saamme aikaan ryhmiä, joissa on riittävästi osakkeita jaettavaksi arvo-, seka- ja kasvutyylin yhtiöihin.
Morningstarilla on Eurooppaa varten tyyli-indeksit, jotka on luotu amerikkalaisten vastineittensa tapaan. Indeksien alkupäivä on 30. kesäkuuta 2003. Yllä olevasta kuviosta selviää, miten paljon kuhunkin tyyliin sijoitetut varat ovat tuottaneet kesäkuun loppuun 2010 mennessä (7 vuotta). Laskuissa on huomioitu osingot, mutta ei veroja. Aikaväli ei ole erityisen pitkä, mutta tuloksia on silti kiinnostava tarkastella.
Tyylin vaikutus tuottoon: Miten 30.6.2003 sijoitettu sata euroa on tuottanut kullakin sijoitustyylillä. Value=arvo-osakkeet, core=sekaosakkeet, growth=kasvuosakkeet; large=suuret yhtiöt, mad=keskikokoiset yhtiöt, small=pienyhtiöt. Tulokset ovat alustavia. Lähde: Morningstar.
Koolla selvä vaikutus tuottoon
Ensinnäkin koolla näyttää olleen selvä vaikutus tuottoon: pienyhtiöiden osakkeet ovat pärjänneet keskikokoisia paremmin, ja keskikokoiset ovat peitonneet suuret yhtiöt. Lisäksi jokaisessa kokoluokassa näkyy painotus arvon ja kasvun välillä, vaikkakin eri suuntaisena. Suurissa ja pienissä osakkeissa kasvu kannatti sekatyyliä paremmin ja sekatyyli löi arvo-osakkeet.
(Sekatyylillä sijoittavan salkussa on osakkeita, joissa ei korostu selvästi arvo- tai kasvupainotus. Arvomittareita ovat esimerkiksi kirjanpitoarvo suhteessa osakkeen hintaan sekä osinkotuotto. Kasvumittarit kuvaavat yrityksen myynnin, kassavirran ja tuloksen kasvuvauhtia.)
Kuviosta 2 alla selviää, että paremmin tuottaneiden tyylien volatiliteetti eli riski on ollut pienempi kuin muilla heikommin tuottaneilla tyyleillä vastaavassa kokoluokassa. Poikkeuksena on keskikokoisten yhtiöiden ryhmä. Arvo-osakkeet päihittivät seka-tyylin osakkeet, ja nämä taas kasvuosakkeet. Keskikokoiset yhtiöt poikkeavat siinäkin muista, että parempi tuotto yhdistyi korkeampaan riskiin.
Tulokset osoittavat, että jo alle vuosikymmenen tarkastelussa tyylillä on merkittävä vaikutus eurooppalaisten osakesijoittajien tuottoon. Siksi sijoittajien kannattaisi myös vanhalla mantereella ryhtyä tarkastelemaan sijoituksiaan tyyli-prisman läpi.
* Esimerkiksi käy Rex A. Sinquefieldin artikkeli “Where Are the Gains from International Diversification?” Financial Analysts Journal, January-February 1996.
Artikkelin on kirjoittanut Paul D. Kaplan, Ph.D., CFA, Morningstarin Euroopan kvantitatiivisen tutkimuksen johtaja. Tämän artikkelin versio on julkaistu aiemmin Investment Adviser -lehdessä 8.2.2011.
