Julkaisimme vastikään artikkelin, jossa todettiin pitkän aikavälin sijoittajan päässeen parempiin tuloksiin sijoittamalla matalan markkinariskin eli beetan osakkeisiin, tai yleisemmin osakkeisiin, joissa kurssiheilunta on osakemarkkinan rauhallisemmasta päästä.
Jutussa mainitut kaksi tutkimusta käsittelivät kymmenien vuosien aikaväliä. Joinakin ajanjaksona voi olla niin, että korkean beetan osakkeet pärjäävät huomattavasti paremmin riskikorjatustikin. Näin saattaa käydä esimerkiksi pörssinousun alkuvaiheessa. Siten tutkimustuloksia ei pidä ottaa yksitotisesti eikä odottaa tuloksia liian lyhyellä aikavälillä.
On silti kiinnostavaa tarkastella, millä osakkeilla on Helsingin pörssissä korkea ja millä matala beeta. Oheiset taulukot listaavat viimeisen kolmen vuoden ajalta osakkeet, joissa on ollut korkein markkinariski ja toisaalta matalin.
R2 kertoo selitysvoimasta
Ensimmäinen numerosarake vasemmalta kertoo kolmen vuoden ajalta lasketun beetan suhteessa Helsingin pörssin yleisindeksiin.
Beeta (tai yleisemmin beta) on määritelmällisesti sijoituskohteen arvon muutoksen herkkyys muutokselle koko markkinan (esim. Helsingin pörssin) arvossa. Kun beeta on yksi, markkinan ja osakkeen kurssit liikkuvat suurin piirtein samalla voimakkuudella: jos pörssi nousee 10%, nousee osakekin saman verran.
Beeta ei kuitenkaan kerro korrelaatiosta. Taulukossa on myös R2-luku, joka kertoo, miten voimakas selitysvoima beeta-arvolla on. Mitä korkeampi R2-luku, sitä paremmin markkinan ja yhtiön kurssiliikkeet osuvat yksiin. 100% on maksimi, jolloin osake ja markkina liikkuvat yhdensuuntaisesti - kuitenkin niin, että beeta kertoo missä suhteessa (beeta 1,5=osake nousee 1,5% kun markkina nousee 1%). 0% on alin R2-arvo.
Kärkipään valloittavat teollisuusyhtiöt, joiden kurssit ampaisevat usein nousuun silloin, kun maailmantaloudessa näyttää syntyvän kasvua ja näiden yhtiöiden tuotteiden kysynnän voi olettaa kasvavan. Kun taas taloudesta alkaa veto loppua, näiden yhtiöiden kurssit nuupahtavat rajummin kuin muiden kuten kesällä 2011.
Alimmat beetat ovat usein yhtiöillä, jotka ovat niin sanoituilla defensiivillä aloilla kuin lääketeollisuudessa tai telekommunikaatioalalla. Lassila&Tikanojan puhtaanapitoliiketoiminta ei sekään ole erityisen riippuvainen taloussykleistä. Kiinnostavaa on, että heti kärkikymmenikön jälkeen tulee Kone, jonka beeta on teollisuusyhtiöiden joukossa hyvin matala, 0,7 suhteessa Helsingin pörssiin ja 0,9 suhteessa maailman pörssimarkkinoihin.
Oikeanpuolimmasessa sarakkeessa on osakkeen beeta suhteessa maailman osakemarkkinoihin (MSCI World -indeksi). Tämä on se markkinariski, jonka kansainväliset sijoittajat näkevät suomalaisissa osakkeissa. Kärkipään luvut ovat hyvin korkeita, jopa yli kahden, minkä vuoksi on ymmärrettävää, että kansainväliset sijoittajat luokittelevat suomalaiset teollisuusyritykset erittäin syklisiksi omassa analyysissään.
Morningstar Directillä tehdyissä laskelmissa on käytetty viikkoarvoja ajalta 5.4.2009-31.3.2012. Mukana ovat vain yhtiöt, joiden beetan selitysarvo (R2) on vähintään 25 prosenttia.
| Korkeimmat beetat | |||
| Yhtiö | Beeta OMXH | R2-selitysaste | Beeta maailma |
| Metsä Board | 1,9 | 50 % | 2,2 |
| Cargotec | 1,6 | 63 % | 2,0 |
| Ramirent | 1,5 | 53 % | 1,9 |
| Metso | 1,5 | 71 % | 2,0 |
| Rautaruukki | 1,5 | 65 % | 1,8 |
| Cramo | 1,5 | 51 % | 1,9 |
| Konecranes | 1,4 | 60 % | 1,8 |
| Outotec | 1,3 | 53 % | 1,9 |
| UPM-Kymmene | 1,3 | 60 % | 1,6 |
| Wärtsilä | 1,3 | 65 % | 1,5 |
| Alimmat beetat | |||
| Yhtiö | Beeta OMXH | R2-selitysaste | Beeta maailma |
| Orion | 0,5 | 29 % | 0,6 |
| Elisa | 0,5 | 31 % | 0,7 |
| Rapala | 0,5 | 27 % | 0,7 |
| Norvestia | 0,5 | 41 % | 0,7 |
| Finnair | 0,6 | 26 % | 0,7 |
| Martela | 0,6 | 33 % | 0,8 |
| Lassila&Tikanoja | 0,6 | 38 % | 0,8 |
| Olvi | 0,7 | 30 % | 0,5 |
| F-Secure | 0,7 | 35 % | 0,8 |
| TeliaSonera | 0,7 | 41 % | 1,0 |
