Mistä hajautushyötyä suomalaissijoittajalle?

Terveydenhuoltoon, bioteknologiaan ja arvometalliyhtiöihin sijoittavat sektorirahastot ovat tarjonneet suomalaiselle pörssisijoittajalle hajautusetuja.

Facebook Twitter LinkedIn

Monen suomalaisen osakesalkku keskittyy Helsingin pörssin yhtiöihin. Suomen pienessä taloudessa on kuitenkin voimakkaita painotuksia, jotka heijastuvat pörssiin ja heikentävät pörssin hajautusta.

Jos suomalaissijoittaja haluaa parantaa salkkunsa tasapainoa, mitkä sektorit tarjoaisivat siihen kiinnostavimpia mahdollisuuksia?

Helsingin osakevalikoima keskittyy teollisuusyhtiöihin. Helsingin pörssin 25 suurimman yhtiön joukossa teollisuusosakkeiden paino on noin 29 prosenttia kun maailman MSCI World -indeksistä ne vievät 12,5 prosenttia. Teollisuusosakkeita ovat Morningstarin sektoriluokittelussa suomalaisyhtiöistä mm. Kone, Wärtsilä, Metso, Outotec, YIT, Konecranes ja Cargotec.

Helsingissä myös perusmateriaali- sekä julkishyödykkeitä tuottavien yhtiöiden paino on selvästi maailman keskiarvoa korkeampi.

Yhtiöitä jotka toimivat defensiivisten kuluttajatuotteiden sektorilla (mm. päivittäistavara), terveydenhuolto- ja energiasektorilla on sen sijaan Helsingissä selvästi vähemmän kuin muualla.

Yksi tapa muuttaa Suomi-salkun sektorijakaumaa on toki alipainottaa teollisuutta ja ylipainottaa Helsingin heikkoja sektoreita. Helsingin pörssin valikoima voi kuitenkin olla kapea. Niinpä mielekäs tapa parantaa salkun sektorihajautusta on katsoa ulkomaille. Yksittäisten ulkomaisten osakkeiden sijaan piensijoittajalle mielekkäämpi tapa on usein hankkia sektori-etf:iä tai -sijoitusrahastoja. Niissä yrityskohtaiset riskit on hajautettu osin pois.

Sektori-etf:iä ja rahastoja voi hakea Morningstarin palvelusta rahastoluokkien nimen avulla (nimet alkavat "Sektori"-sanalla).

Korrelaatio antaa lisätietoa hajautushyödystä
Analyysissä kannattaa mennä hieman salkun sisältöä pidemmälle. Voihan nimittäin olla, että jonkin sektorin osakekurssit liikkuvatkin tismalleen samalla tavoin kuin suomalaisten osakkeiden, jolloin hajautushyötyä ei synny.

Korrelaatio kertoo, miten pitkälti kaksi kohdetta liikkuvat samansuuntaisesti. Kun korrelaatio on yksi, sijoitusten arvo liikkuu aina samaan suuntaan. Kun korrelaatio on nolla, yhdensuuntaisuutta ei ole. Korrelaatio miinus yksi kertoo sijoitusten tuottojen liikkuvan aina eri suuntaan.

Miten alhainen korrelaation pitää olla, jotta syntyy hajautushyötyjä? Mitään ”virallista” luokitusta ei ole. Jotkut tutkijat jakavat tuottojen korrelaatiot kolmeen ryhmään karkeasti niin että korkea korrelaatio on 0,7-1, vaimea / maltillinen 0,3-0,7 ja matala alle 0,3. Tämä on kuitenkin vain yksi tulkinta. Osakerahastoille korrelaatio alle 0,8 verrattuna omaan indeksiin on hyvin haastava saavuttaa.

Oheinen taulukko kertoo, miten voimakas korrelaatio Morningstarin sektorirahastojen luokilla on ollut Helsingin pörssiin (OMXH TR -indeksi) sekä maailman pörssi-indeksiin MSCI Worldiin.

Sektorirahastojen korrelaatiot
Sektorirahastoluokka Korrelaatio vs Suomi 5v Korrelaatio vs maailma 5v Tuotto 5v Keskihajonta 5v
Arvometalliyhtiöt  0,19  0,19 5,4 28,2
Bioteknologia  0,46  0,66 2,0 16,1
Terveydenhuolto  0,52  0,78 0,6 12,5
Luonnonvarat  0,69  0,72 0,1 24,0
Energia  0,70  0,79 -0,8 22,8
Maatalous  0,73  0,76 2,0 21,2
Viestintä  0,74  0,90 -1,2 13,9
Julkishyödykkeet  0,74  0,86 -4,2 13,4
Teknologia  0,76  0,93 -0,4 19,0
Vaihtoehtoinen energia  0,78  0,79 -8,3 23,7
Vesi  0,79  0,94 -2,7 15,4
Pääomasijoitusyht.  0,79  0,90 -10,1 19,9
Kuluttajatuott. - ja palvelut  0,79  0,94 1,9 15,4
Teollisuusmateriaalit  0,81  0,82 -1,5 22,8
Infrastruktuuri  0,82  0,89 0,7 16,5
Ympäristö  0,83  0,89 -6,4 18,9
Rahoituspalvelut  0,85  0,90 -12,3 23,1

Valtaosa sektorirahastojen luokista liikkuu hyvin samansuuntaisesti maailman pörssikehityksen kanssa. Yksittäiset sektorirahastot saattavat tarjota hyvää hajautushyötyä koko maailmaan sijoittavalle, mutta yleisesti ottaen sektorirahastojen tuoma hajautushyöty on heikko tai maltillinen globaalille salkulle.

Sen sijaan Helsingin pörssiin sijoittaville sektorirahastoista näyttää olevan enemmän hajautusetuja.

  • Arvometalliyhtiöiden osakkeet liikkuvat useimmiten eri tavalla kuin suomalaiset osakkeet (5v korrelaatio 0,19).
  • Terveydenhuolto ja bioteknologia liikkuvat sektoreina myös usein eri tavalla kuin Helsingin pörssi (0,52 ja 0,46).
  • Energia ja raaka-aineyhtiöt tarjoavat maltillista hajautushyötyä.
  • Viestintä- ja teknologiasektorirahastojen korrelaatiot Suomen suhteen ovat selvästi alhaisemmat (0,74) kuin koko maailmaan nähden.

Kannattaa muistaa, että nämä luvut koskevat sektorirahastojen luokkia, eivät yksittäisiä rahastoja. Esimerkiksi Pohjoismaihin keskittyvä sektorirahasto voi käyttäytyä toisella tavalla kuin kehittyviin maihin tai Yhdysvaltoihin sijoittava. Kunkin rahaston sivulla "Ratings ja riski" on R2-luku parhaiten selittävään indeksiin, joka on usein juuri sektori-indeksi. (R2-selitysluku on korrelaatio toiseen potenssiin.)

Sektorirahastot ovat sinällään heikosti hajautettuja sijoituksia. Yhden sektorirahaston ei tulisi hallita salkkua vaan toimia täydentävinä osina salkkua.

Minkään sektorirahaston lisäämistä salkkuun ei voi suositella pelkän rahastoluokkaa koskevan korrelaatioanalyysin perusteella. Sijoittajan tulee pohtia ja päättää, tarjoaako 1) sektori, 2) sille sijoittava rahasto tai etf kiinnostavan yhdistelmän tuottoa ja riskiä.  Tuottoerot sektorien välillä ovat suuria:

Viimeisen viiden vuoden aikana paras sektorirahastojen luokka (arvometalliyhtiöt) on tuonut sijoittajalle 5,4 prosentin vuosituoton kun taas heikoin sektorirahastojen luokka, finanssiala, on jättänyt omistajansa keskimäärin 12,3 prosenttia tappiolle vuotta kohden.

Lisää aiheesta:

"Pidä korrelaatiot kurissa" - videohaastattelu

"Arvo-osakkeet jyräävät Helsingin pörssissä" 

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2023 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings