Sivustomme rutiinipäivitys saattaa aiheuttaa ajoittaisia palveluhäiriöitä. Arvostamme kärsivällisyyttänne.

Maarahastoissa tuntuvimmat riskit

Suomi-osakerahastot ovat vispanneet rajusti, mutta pahimmat kuukausitappiot ovat maltillisemmat kuin kehittyvien maiden riskipörsseissä.

Facebook Twitter LinkedIn

Jos riski viehättää, rahastosijoittajana sitä saa varmimmin, kun ostaa kasvussa olevan maan osakkeisiin sijoittavaa rahastoa. Kasvumaihin sijoittavat maarahastot miehittävät tukevasti riskipitoisimpien rahastojen kärkitilat vuosilta 2009-2011. Niiden tuotto kehittyy selvästi suuremman heilunnan seurauksena kuin esimerkiksi sektorirahastojen, vaikka voisi ajatella, että hajautus niissä olisi parempi, ohjaahan yksittäistä sektoria kenties vain yhden raaka-aineen hinta.

Yksittäisten maiden pörssit ovat kuitenkin usein hyvin keskittyneitä muutaman yhtiön ja sektorin ympärille, erityisesti kasvumaissa ja pienissä talouksissa kuten Suomessa. Maarahastoihin sisältyy myös merkittävästi suurempi poliittinen riski kuin maanosarahastoihin, jotka hajauttavat varansa usean valtion pörsseihin. Lisäksi kansainväliset pääomavirrat heiluttelevat kehittyvien talouksien pörssejä voimakkaasti.

Viimeisen kolmen vuoden aikana eniten ovat heiluneet maarahastot Turkissa, Kreikassa ja Venäjällä, kun katsotaan Morningstarin rahastoluokkien keskimääräistä kehitystä. Turkissa markkinaa heiluttelee voimakkaasti finanssisektori, ja siellä tuoton keskihajonta (volatiliteetti) on ollut 33,2 prosenttia. Koko kehittyvään Eurooppaan sijoittavien rahastojen keskihajonta on ollut 27 prosenttia.

Kreikassa kansantalous on joutunut euroalueen myrskyn silmään ja pörssiä painaa spekulaatio maan talousjärjestelmän murtumisesta. Venäjällä energian hinta hallitsee edelleen sijoitusmarkkinoita.

Morningstarin rahastoluokkien riskivertailussa 15 kovariskisimmän listalle yltävät sektorirahastoista ainoastaan Yhdysvaltain kiinteistöyhtiöt. Hyödykkeisiin sijoittavia rahastoluokkia listalla on kaksi, niisä selvästi voimakkaampi heilunta on ollut viljajohdannaisiin sijoittavilla rahastoilla.

Riskipitoisimmat rahastoluokat
Rahastoluokka Volatiliteetti 3v Huonoin neljännes Huonoin kuukausi Korrelaatio MSCI World EUR Tuotto 3v p.a.
Turkki os. 33,2 -12,4 -16,9  0,55 18,7
Viljajohdannaiset 31,0 -17,6 -16,6  0,21 4,4
Kiinteistöala USA os. 30,9 -29,9 -21,0  0,86 24,4
Kreikka os. 29,5 -32,2 -20,0  0,58 -21,1
Venäjä os. 29,3 -25,4 -15,3  0,60 32,4
Puola os. 27,7 -29,3 -14,4  0,76 3,8
Indonesia os. 27,6 -5,7 -11,6  0,68 53,0
E-Korea os. 26,8 -17,9 -14,5  0,74 21,6
Kehittyvä Eurooppa os. 26,6 -23,9 -14,4  0,77 18,0
Intia os. 26,2 -12,0 -14,1  0,51 17,0
Israel suuret yhtiöt 26,0 -19,6 -15,4  0,52 29,9
Kehitt. Eurooppa ei-Venäjä os. 25,9 -23,4 -12,6  0,74 5,1
Pehmeät hyödykk.* 25,5 -9,8 -9,5  0,21 27,3
Suomi os. 25,2 -25,5 -10,6  0,77 11,8

*Pehmeät hyödykkeet = Kahvin kaltaiset tuotetut hyödykkeet.

Suomen riski selvästi Eurooppaa korkeampi
Suomalaisiin osakkeisiin sijoittavien rahastojen keskihajonta on ollut keskimäärin 25,2 prosenttia vuositasolla. Se on kehittyneen Euroopan mittakaavassa paljon: koko Euroopan suuryhtiöihin sijoittavien rahastojen keskihajonta on jäänyt keskimäärin 17,3 prosenttiin.

25,2 prosentin keskihajonta merkitsee, että kahtena vuonna kolmesta tuotto pysyy 25,2 prosentin etäisyydellä odotetusta vuosituotosta. Kun keskituotto on ollut 11,8 prosenttia vuotta kohden, vaihteluväli on kahden kolmasosan todennäköisyydellä 37 / -13,4, jos tuotto ja riski pysyisivät aiemmalla tasolla jatkossakin.

Missä suurimmat lyhyen ajan pudotukset?
Riski ei sinänsä ole vaarallista. Jos tulevaisuus sisältää mahdollisuuden epäonnistumisesta, sijoittaja ottaa riskin ja toivoo saavansa siitä palkkion. Riski on edellytys tuotolle. Eri sijoituskohteiden riskiä voiidaan yrittää arvioida katsomalla historiaa kuten tässä, mutta riskit muuttuvat ajassa.

Oheinen taulukko muistuttaa, että riskiä on monenlaista. Yleisesti käytetty riskimittari, keskihajonta, saattaa nousta korkeisiin lukemiin myös silloin kun kurssit nousevat rajusti.

Onkin mielekästä katsoa, missä korkean riskin maista on nähty pahimpia pudotuksia eli missä sijoitus saattaa lyhyellä tähtäimellä menettää eniten, jos historia toistaa itseään. Oheinen taulukko kertoo heikoimman neljännesvuoden ja kuukauden kussakin rahastoluokassa viimeisen kolmen vuoden ajalla.

Suomessa heikoin neljännes on ollut listan heikoimpia: 25,5 prosentin pudotus. Suomalaisia sijoittajia voi kuitenkin helpottaa tieto siitä, että Helsingin pörssissä nopeat heilahtelut ovat olleet maltillisempia kuin monessa kehittyvässä maassa: pahin kuukausipudotus on jäänyt 10,6 prosenttiin.

Kehittyvien maiden luonteesta kertoo myös Indonesian riskiprofiili. Indonesian maarahastot ovat tuottaneet selvästi parhaiten. Heikoin neljännes on jättänyt sijoittajat "vain" 5,7 prosenttia tappiolle. Heikoin kuukausi on kuitenkin tuottanut 11,6 prosenttia tappiota – vähemmän kuin muissa taulukon maissa mutta selvästi enemmän kuin maata kohdanneen pahimman neljänneksen aikana.

Hajautuksen merkitys
Sijoittamalla laajasti hajautettuun rahastoon ei olisi voinut saada Indonesian kaltaisia tuottoja. Hajautus leikkaa ääripäät pois, mutta riski on myös selvästi pienempi kuin maarahastossa. Hajautetuissa rahastoissa yksittäisen neljänneksen riski on kuukausiriskiä selvästi suurempi eli lyhyen ajan heilahtelut ovat suhteellisesti pienempiä:

Kehittyvien maiden laajasti hajautetuissa rahastoissa huonoin neljännes on tuottanut 16,4 prosentin tappiot kun taas huonoin kuukausi 9,6 prosentin tappiot.

Koko maailman osakkeisiin sijoittavissa rahastoissa: -11,3% (huonoin neljännes) vs. -8,4% (huonoin kuukausi).

Korrelaatiot kertovat hajautushyödystä
Riskiä ei pidä pelätä itseisarvoisesti siksikään, että sijoituksen riskiä tulee tarkastella osana omaa salkkua. Jos rahaston tai osakkeen kurssi liikkuu hyvin eri tavalla kuin muun salkun, se tuottaa salkkuun hajautusta. Toki on tärkeää myös saada sijoituksesta mielekästä tuottoa.

Oheisessa taulukossa korrelaatioluvut kertovat hajautushyödyistä globaalisti hajautetulle osakesalkulle. Luku kuvaa rahastoluokan liikkeen yhdenmukaisuutta globaaliin osakeindeksiin MSCI World (euro). Luku 1,00 kuvaaa täyttä yhdensuuntaisuutta (liike aina samaan suuntaan), nolla siitä että tuotot liikkuvat toisistaan riippumattomasti, miinusmerkkinen korrelaatio kertoo liikkeiden tapaavan mennä vastakkaisiin suuntiin.

Taulukossa hyödykerahastoilla (vilja sekä ”pehmeät” hyödykkeet kuten kahvi) on osakemarkkinoista selkeästi poikkeava tuottokehitys. Niiden kolmen vuoden korrelaatio jää alhaiseen 0,2:een. Valtaosa korrelaatioista jää välille 0,5–0,8. Riippuvuussuhde on jo tuntuva, mutta tarjoaa hienoista hajautushyötyä.

Kannattiko riski?
Karkea tapa hahmottaa tuoton ja riskin suhdetta on jakaa tuotto riskillä. Erot luokkien välillä ovat huomattavia. Ylivoimaisesti paras tuotto suhteessa riskiin on ollut näin mitaten Indonesiassa, heikoin Kreikassa. Suomeen sijoittaminen on kannattanut taulukon 14 luokasta viidenneksi heikoimmin. Merkittävänä syynä on Nokian heikko tuotto. Norja ja Ruotsi ovat olleet tuotto–riski-mielessä selvästi mielekkäämpiä kohteita.

Tuotto ja riski Morningstarin rahastoluokissa 2009-2011
Kuvio paljastaa, että samalla riskitasolla on voinut saada hyvin erilaisia tuottoja. Korkea riski ei ole tae korkeasta tuotosta.

Tuotto ja riski Morningstarin rahastoluokissa 2009-2011

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2022 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings