Korkorahastoissa hurjat tuottoerot

Kreikan sijoitusten jälkimainingit painavat Sammon rahastoja edelleen.

Facebook Twitter LinkedIn

Obligaatiorahastojen väliset tuottoerot ovat revenneet tänä vuonna. Syynä on euroalueen velkakriisi, joka on heilutellut velkakirjojen hintoja. Parhaiten pärjänneet ovat yltäneet vuoden alusta yhdeksän prosentin tuottoon, kun taas heikoimmat ovat miinuksella tältä vuodelta.

Pahimmin velkakriisi on painanut Sampo Rahastoyhtiön obligaatiorahastoja, joita hoitaa Danske Capital. Sampo Valtionobligaatiolla, Obligaatiolla ja Yhteisöobligaatiolla oli vuoden alkupuoliskolla tuntuvat ylipainot Kreikassa. Kun touko-kesäkuussa Kreikan lainojen arvo lähti luisumaan, se toi tappioita ja lopulta rahastojen oli myytävä omistuksensa pakon edessä.

Sammon Obligaatio ja Yhteisöobligaatio ovat miinuksella tältä vuodelta (–0,74 ja –1,55 prosentin tuotto marraskuun 12. päivänä). Hieman muita paremmin on mennyt Valtionobligaatio-rahastolla, jonka salkusta on heitetty ulos kaikki riskimaiden lainat. Se oli plussalla vajaan prosentin marraskuun toisella viikolla. Kaikkien arvot ovat heiluneet Irlannin kriisin kärjistyessä.

Vuoden toisella puoliskolla hiljaista
Keskimäärin valtionlainarahastot ovat tuottaneet 3,8 prosenttia vuoden alusta, joten tuottoerot ovat tuntuvia. Kreikan kriisin tasoittumisen jälkeen kesäkuun lopussa suuria tuottoeroja ei näytä enää syntyneen. Valtionobligaatioiden tuotto on ollut vuoden toisella puoliskolla vaatimaton, keskimäärin 1,2 prosenttia.

OP:n obligaatiorahasto uskoo etelään
Vaikeata on ollut myös OP:n Obligaatiolla. Sen tuotto on tältä vuodelta 1,6 prosenttia (12.11 asti). OP:n rahasto ei ole myynyt Kreikan lainoja salkustaan. Viimeisen salkkuraportin mukaan ne muodostavat sijoituksista kuusi prosenttia. Pankki- ja budjettikriisin kanssa painivassa Irlannissa rahastolla on myös iso satsaus, noin kuusi prosenttia salkun pääomasta, keskimääräistä selvästi enemmän. Yhteensä OP:n rahastolla oli Morningstarin datan perusteella syyskuun lopussa 22 prosenttia pääomastaan Portugalissa, Irlannissa, Kreikassa ja Espanjassa, kun useimmilla kilpailijarahastoilla osuus oli 10–15 prosenttia salkusta.

Pitkät lainat tuottaneet parhaiten
Parhaiten pitkän koron valtiolainarahastoista ovat tuottaneet pisimpiin velkakirjoihin sijoittavat. Parvestin Euro Bond Long Term sijoittaa vain yli kymmenen vuoden pituisiin lainoihin, ja on tuottanut noin yhdeksän prosenttia vuoden alusta. Tuotto on kuitenkin tullut huomattavasti korkeammalla riskillä kuin korkorahastoilla on keskimäärin ollut. Myös OP:n Pitkä obligaatioindeksi sijoittaa yli kymmenvuotisiin lainoihin, ja on tuottanut yli seitsemän prosenttia vuoden alusta. Senkin riskitaso on ollut korkea.

 ”Tavallisista” pitkän koron valtionobligaatiorahastoista FIM:n Euro ja Seligsonin indeksirahasto Euro-obligaatio ovat yltäneet molemmat noin kuuden prosentin tuottoon vuoden alusta.

Parhaiten tuottaneet valtiolainarahastot
Rahasto Tuotto 1.1.-12.11.10 % Riski 1.1.-12.11..10 %
Parvest Bond Euro Long Term C  9,19  8,02
ING (L) Renta Euro Long Dur P Acc  7,57  8,64
OP-Pitkä Obligaatioindeksi A  7,08  7,79
BNPP L1 Bond Euro Long Term Acc  6,10  8,31
FIM Euro  6,09  4,67
Seligson Euro-obligaatio A  5,97  4,22

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2024 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings          Tietoja