Osakepoimijat menestyvät tutkimuksen mukaan

Parhaat rahastot valitsevat hyviä osakkeita, mutta hajauttavat riskinsä monelle toimialalle.

Facebook Twitter LinkedIn

Suomalaisen rahoitustutkijan Antti Petäjistön ja hollantilaisen Martijn Cremersin laajasti siteeratun tutkimuksen* mukaan merkittävä osa rahastoista on ”kaappi-indeksoijia”: ne seuraavat vertailuindeksiään, vaikka väittävät esitteissään pyrkivänsä voittamaan indeksinsä salkunhoidon avulla. Tuloksena on, että rahastot häviävät vertailuindeksilleen noin kulujensa verran.

Kaikki rahastot eivät kuitenkaan toimi näin. Cremers ja Petäjistö löysivät tutkimuksessaan joukon aktiivisia osakerahastoja, jotka tuottivat sijoittajilleen mukavasti lisäarvoa. 

New Yorkin yliopiston apulaisprofessorina toimiva Petäjistö on vastikään päivittänyt** tutkimuksensa. Otos (1980–2009) kattaa nyt myös finanssikriisin.

Päätulos on edelleen sama: Keskimääräinen sijoitusrahasto häviää vertailuindeksilleen, mutta hyvä aktiivinen rahasto voi voittaa indeksinsä säännönmukaisesti ja merkittävällä erolla. 

Petäjistö löytää uudemmastakin otoksestaan joukon aktiivisia, jotka ovat lyöneet vertailuindeksinsä keskimäärin 1,26 prosentilla vuosittain kulujen jälkeen. ”Kaappi-indeksoijat” ovat pärjänneet yhtä hyvin kuin indeksinsä, mutta kun kulut lasketaan mukaan, tulos on jäänyt vertailuindeksiä heikommaksi.

Tutkimuksensa päätelmissä Petäjistö suosittelee piensijoittajia keskittymään rahastomaailman kahteen ääripäähän: hyvin aktiivisiin osakepoimijoihin ja toisaalta passiivisiin ja halpoihin indeksirahastoihin. Sen sijaan hän suosittelee välttämään keskivertorahastoja jotka eivät yritäkään voittaa indeksiään. Morningstarin Yhdysvaltojen sivustolla aiheesta kirjoittaa rahastoanalyytikko Ryan Leggio artikkelissaan ”Go Active or Go Home”.

Kaikenlainen aktiivisuus ei kuitenkaan kannata. Parhaat rahastot olivat Petäjistön otoksessa osakepoimijoita, jotka kuitenkin hajauttivat riskiään eri toimialoille eivätkä esimerkiksi ota vain energia-alalta hyviksi katsomiaan osakkeita, jolloin riskit kasvavat kohtuuttomiksi. Osakepoimijarahastojen niin sanottu tracking error eli indeksipoikkeama voi olla verraten pieni, vaikka osakevalinnat poikkeaisivatkin indeksistä tuntuvasti.

Sen sijaan tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että salkkua ei kannata yrittää painottaa yritysten koon tai niiden kasvu-arvo-suuntautuneisuuden perusteella. Petäjistö uskoo, että näitä niin sanottuja faktoreita koskeva tutkimustieto on jo sisällä osakkeiden hinnoissa.  Petäjistön tutkimus koskee kuitenkin Yhdysvaltoja, jossa markkinat ovat laajimmat ja suhteellisen tehokkaat. Olisi oman, kiinnostavan tutkimuksensa aihe, voisiko esimerkiksi Pohjoismaiden osakemarkkinoilla hyötyä faktorianalyysistä.

* Martijn Cremers – Antti Petäjistö: How Active Is Your Fund Manager? A New Measure That Predicts Performance. Review of Financial Studies, 2009, 22(9).

**Antti Petäjistö: Active Share and Mutual Fund Performance. Työpaperi. http://ssrn.com/abstract=1685942

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2022 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings