Selvitä nämä ennen aktiivisen rahaston ostoa

Etsi vastaukset näihin kuuteen kysymykseen, jos olet valitsemassa salkunhoitajan vetämää rahastoa indeksituotteen sijaan. 

Facebook Twitter LinkedIn

Jos haluaa sijoittaa arvopapereihin rahaston kautta, voi valita aktiivisen tai passiivisen rahaston. Aktiiviset rahastot pyrkivät voittamaan markkinat salkunhoitajan taidon ja sijoitusprosessin avulla. Passiiviset rahastot seuraavat markkinaindeksejä ja häviävät niille suurin piirtein kulujensa verran.

Euroopassa pääosa rahastopääomasta on edelleen aktiivisissa rahastoissa. Sen sijaan Yhdysvalloissa passiiviset eli indeksirahastot saivat viime vuonna 4,5 kertaa enemmän pääomaa kuin aktiiviset.

Aktiiviset salkunhoitajat joukkona jäävät tyypillisesti indeksille kulujen jälkeen, mutta pieni joukko managereista voi pärjätä selvästikin indeksiä paremmin.

Mikäli on valitsemassa aktiivista rahastoa, tässä on kuusi kysymystä, joihin kannattaa hakea tyydyttävä vastaus ennen sijoituspäätöstä:

1: Paljonko maksan salkunhoidosta?

Kustannukset eivät ole vain aktiivisten tai indeksirahastojen välinen vertailtava asia. On tärkeää katsoa, millaiset kustannukset aktiivisella rahastolla on. Jos sijoittajan maksamat kulut ovat korkeat, salkunhoitajan on vaikeampi lyödä indeksi.

Rahaston hoidosta koituvia kuluja kuvaa luku "juoksevat kulut". Se kertoo määritelmällisesti koko vuosittaisen kulun lukuunottamatta kaupankäyntikuluja sekä mahdollista tuottopalkkiota. Kulut vähennetään aina suoraan päivittäin rahaston hinnasta; erillistä laskua ei tule.

Vertaile rahaston kuluja toisiin saman kategorian rahastoihin. Muita korkeampia kuluja ei kannata maksaa kuin aivan erityisen hyvistä rahastoista, jos niistäkään.

2: Onko rahastosi oikeasti aktiivinen?

Mikään ei tunnu sijoittajasta niin raivostuttavalta kuin se, että ymmärtää oman salkunhoitajan vain seurailleen indeksiä vaikka laskutettu palkkio on ollut kolmin- tai nelinkertainen.

Aktiivisen rahaston kulut ovat kuin aita joka managerin pitää ylittää. Jos hän ei edes yritä ottaa kunnon loikkia vaan sipsuttelee varovaisesti, indeksin voittaminen on haastavaa. Siksi on tärkeää valita rahasto, joka riittävästi poikkeaa indeksistä voidakseen ylittää sen tuoton.

Yksi tapa on katsoa Morningstarin sivulta rahaston salkun koostumusta. Jos on käytettävissä indeksin tai vastaavan indeksirahaston salkkun, saa käsityksen siitä, ovatko keskeiset valinnat ja painotukset samoja.

Lisäksi "Rating ja riski" sivulla Morningstarilla on kerrottu R2-selitysarvo suhteessa muutamiin indekseihin. R2-selitysarvo kertoo, miten hyvin indeksi selittää rahaston liikkeitä. Yli 95 oleva luku on jo verraten korkea.

Morningstarin rahastotutkijoiden raporteissa puhutaan myös aktiiviosuuksista (active share), joka kertoo miten paljon salkku prosenteissa poikkeaa indeksistä.

3: Ymmärrätkö rahaston strategian?

Mikäli kyseessä on yhtään vakavasti otettava rahastotalo, kullekin rahastolle on päätetty sijoitusprosessi. Se kuvaa, millä tavalla arvopaperit valitaan ja siten millä tavalla uskotaan indeksin olevan voitettavissa. Prosessit poikkeavat todella paljon. Osa rahastoista keskittää panoksensa alle 30 osakkeeseen, toiset yrittävät pelata enemmän sektori- ja maapainoilla ja saattavat omistaa jopa satoja osakkeita. Korkorahastoista toiset painottavat korkoriskin säätelyä, toiset taas velkakirjojen valintaa.

Rahaston Morningstar-kategoria antaa vihiä strategiasta. Lisäksi katsomalla sen salkun painopisteitä "Sisältö"-sivulla ja vertailemalla sen tuottokäyrää indeksiin ja kategoriaan (muut rahastot) saa kuvan, miten rahaston poikkeaa valtavirrasta ja indeksistä - jos mitenkään.

4: Sopiiko rahasto salkkuusi?

Rahasto on osa kunkin sijoittajan salkkua. Kannattaa pohtia, sopiiko rahasto kokonaisuuteen. Jos oma salkku esimerkiksi painottuu suomalaisiin pienyhtiöihin, onko järkeä ostaa vielä samaa tavaraa rahastomuodossa?

5: Onko salkunhoitaja todistanut osaamisensa?

Kunkin rahaston pääsivulla Morningstarissa kerrotaan, milloin pääsalkunhoitaja on aloittanut rahastossa. Tämä on relevantti ajanjakso rahaston tuoton tutkimiselle. Jos salkunhoitaja on aloittantu vastikään, täytyy rahaston olla muilta osin todella vahva, jotta kannattaa kiirehtiä tuntemattoman vetäjän kelkkaan.

Jos salkunhoitaja on ollut virassaan jo pidempään, voi tutkia, miten hän on pärjännyt erilaisissa olosuhteissa. Miten meni 2008 ja 2011 laskuissa, esimerkiksi.

6: Onko tukena hyvä rahastoyhtiö?

Rahastoyhtiöt ovat erilaisia. Toiset aloittavat jatkuvasti uusia rahastoja markkinoiden trendikkäistä teemoista, ja kun trendit lakastuvat, rahastotkin suljetaan. Vahvassa yhtiössä rahastot on tehty kestämään aikaa. Niiden prosessia ja salkunhoitajaa ei vaihdeta jatkuvalla syötöllä. Kustannukset ovat kohtuullisia. Rahastoja ei tuputeta, vaan katsotaan asiakkaiden etua.

 

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Adam Zoll  Adam Zoll is an assistant site editor with Morningstar.com  

© Copyright 2021 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys