Etf:t edenneet ryminällä Euroopassa

Vuosi 2014 oli loistava Euroopan pörssinoteeratuille rahastoille, vaikka Yhdysvaltain markkinaosuuteen on vielä paljon matkaa.

Jose Garcia Zarate 20.01.2015
Facebook Twitter LinkedIn

Sanotaan asia niin kuin se on: vuosi 2014 oli fantastinen Euroopan pörssinoteeratuille eli etf-rahastoille. Morningstarin laskelmien mukaan koko kalenterivuoden nettomerkinnät nousivat 43,2 miljardiin euroon. Kyseessä on jättiparannus vuoden 2013 vaivaisesta 10,3 miljardista, ja tätä parempaan tulokseen eli 51 miljardiin euroon on päästy vain aikoinaan vuonna 2008.

Kun arvonnousu otetaan huomioon, Eurooppaan rekisteröityjen etf-rahastojen hallinnoimien varojen määrä nousi 380 miljardiin euroon (26 %), kun vuoden 2013 vastaava luku oli 301 miljardia.

Etf-rahastojen hyvä tulos vuonna 2014 osui yksiin noususuuntaisten mutta ailahtelevien osakemarkkinoiden ja korkosijoituksia tukevan rahapolitiikan kanssa. Perinteisesti ajatellen aktiivisten osakesalkunhoitajien olisi tässä markkinatilanteessa pitänyt pystyä hyödyntämään tilaisuudet paremmin, luomaan lisäarvoa ja ja ylittämään vertailuindeksinsä. Totuus on kuitenkin toinen: alalla tehdyt laskelmat osoittavat, että 75 % Euroopan aktiivisista osakesalkunhoitajista jäivät 2014 tästä perustavoitteesta. Myös eurooppalaisille sijoittajille on hitaasti mutta varmasti alkanut valjeta, että aktiivisten osakesalkunhoitajien on vaikea pystyä synnyttämään ylituottoa vuodesta toiseen.

Rotaatiota koroista ei tullutkaan
Omaisuuslajien suosion analyysi osoittaa, että 60 % vuoden 2014 etf-nettomerkinnöistä suuntautui osakerahastoihin ja loput 40 % korkorahastoihin. Muissa omaisuuslajeissa, kuten hyödykkeissä ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa – joihin Morningstarilla luetaan mm. lyhyeksi myyvät/vivutetut sijoitustuotteet sekä valuuttarahastot – merkinnät jäivät nettona lähelle nollaa.

Osakkeiden ja korkoinstrumenttien välinen 60/40-jakauma osoittaa, että paljon ennustettua pakoa obligaatioista ei tapahtunutkaan. Korot omaisuusluokkana eivät kuitenkaan sinänsä näytä saaneen suuremmin uusia pääomia. Ennemmin kyse oli siitä, että aktiivisesti hoidettuja korkopotteja siirrettiin passiivisiin rahastoihin. Erinäiset todistukset kertovat Euroopan instituutioiden kasvattaneen passiivisia sijoituksiaan.

Osake- ja korkosijoitusten alaryhmistä sijoittajat suosivat erityisesti amerikkalaisia suuryrityksiä ja yritysten joukkovelkakirjoja. Viimeisen kuuden vuoden aikana on kannattanut uskoa siihen, että Yhdysvaltain talous menestyy suhteellisesti muita paremmin. S&P 500 TR -indeksi nousi vuositasolla (dollareissa) 13,7 % vuoden 2014 aikana. Lisäksi eurooppalaissijoittajat ovat hyötyneet dollarin vahvistumisesta. Tätä taustaa vasten on tuskin yllättävää nähdä Vanguard S&P 500 ja iShares Core S&P 500 halutuimpien etf-rahastojen listalla Euroopassa vuonna 2014. Molempien nettomerkinnät ylittivät 5 miljardia euroa.

Kuluja, kuluja ja ”vähemmän” kuluja
Vuonna 2014 ”hintasota” Euroopan etf-markkinoilla kiihtyi. Lukuisat etf-rahastoyhtiöt ovat alentaneet suosituimmista etf-rahastoista perimiään palkkioita. Tätä on tervehdittävä ilolla. Sijoittajien ei koskaan pidä unohtaa sitä, että kulut ovat ainoa varma asia sijoituspäätöstä tehtäessä ja luotettavin rahaston tulevaa menestystä ennustava tekijä.

Se ei kuitenkaan pelkästään riitä, että sijoittajat karsivat kustannuksia, vaan on tärkeää siirtyä niin halpaan tuotteeseen kuin mahdollista. Juuri näin näyttää käyneen. Äärimmäisen alhaisia kuluja veloittavat etf-rahastoyhtiöt kuten Vanguard ovat netonneet tuntuvasti. Vaikka yhtiön tuotevalikoima on Euroopassa vielä rajallinen, Vanguard keräsi nettomerkintöjä 8 miljardin euron edestä. Sitä parempaan tulokseen etf-rahastojen rankinglistalla pääsi vain iShares 13,3 miljardilla eurollaan. Seurauksena oli, että Vanguard kolminkertaisti markkinaosuutensa 2013 yhdestä prosentista 3,3 %:iin.

Vieläkin kiintoisampaa on, että sijoittajat ovat reagoineet kuluihin myös vaihtamalla rahastoyhtiötä. Osa rahastoyhtiöistä (esim. iShares) on alentanut palkkioitaan vain suosittujen osakkeisiin sijoittavien etf-rahastojen kasvuosuuksien osalta (esim. S&P 500, FTSE 100, Euro Stoxx 50) nimeämällä ne uudestaan Core-rahastoiksi. Sen sijaan tuotto-osuutta maksavien osuussarjojen palkkiot ovat pysyneet aiemmalla selvästi korkeammalla tasolla. Sijoittajat reagoivat tähän eroon siirtymällä kalliimmasta versiosta halvempaan.

Strategisen beetan vuosi
Vuosi 2014 oli ”strategisen beetan” vuosi. (Morningstar suorii "strategista beetaa" yleisemmin käytetyn ”viisaan beetan” asemesta.) Morningstarin laskelmien mukaan strategisen beetan etf-rahastot keräsivät vuonna 2014 nettomerkintöjä 3,9 miljardin euron arvosta, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 3,3 miljardia euroa. Hallinnoitujen varojen määrä nousi liki 22,5 miljardiin euroon vuoden 2013 vastaavan luvun ollessa 15,1 miljardia euroa. Nämä luvut ovat vielä vaatimattomia suhteessa koko etf-markkinaan, ja moni saattaakin ihmetellä, mistä kaikki kuhina aiheen ympärillä on oikein syntynyt. Lähinnä kyse on kasvuodotuksista.

Strateginen beeta ei ole millään muotoa mikään uusi käsite. Uutta on se, että näitä strategioita voidaan entistä helpommin toteuttaa vertailuindeksin muodossa, jolloin indeksirahastot kuten etf:t voivat käyttää niitä suoraan. Jos Yhdysvalloissa tapahtuneesta kehityksestä voi mitään päätellä – sieltähän etf-markkinoiden muutokset yleensä alkavat – Euroopan strategisen beetan markkinoille on luvassa lihavat vuodet.

Uusia sijoituskohteita, uusia formaatteja
Suuri osa markkinoille vuonna 2014 tulleista uusista etf-rahastoista on strategista beetaa soveltavia etf-rahastoja. Yhteensä tilastojemme mukaan 2014 lanseerattiin 204 uutta tuotetta.

Merkittäviin ilmiöihin osakesijoittamisessa kuuluivat valuuttasuojatut ja sektorirahastot. Etf-rahastoyhtiöt alkoivat myös aktiivisesti tarjota eurooppalaissijoittajille helppoa pääsyä
Kiinan A-osakemarkkinoille ja toimialakohtaisia tuotteita kuten tilaisuuksia sijoittaa robotiikka- ja automaatioteollisuuteen.

Korkosijoituspuolella on syytä nostaa esiin kehittyvien markkinoiden velkapaperit. Kaksi näistä uusista etf-rahastoista kannattaa panna merkille: Ashmore Sourcen kehittyvien valtioiden ja yritysten velkakirjojen tuoreet etf-rahastot ovat olemassa olevien aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen osuussarjoja. Rakenne on yleinen Yhdysvaltojen etf-markkinoilla, mutta uutta Euroopassa.

Mitä on odotettavissa vuonna 2015 ja sen jälkeen?
Odotamme etf-sijoittamisen – ja indeksisijoittamisen yleensäkin – lisääntyvän Euroopassa lähivuosina. Jos Yhdysvalloissa havaitusta kehityksestä voi mitään päätellä, indeksirahastojen nousu on väistämätöntä. Toki nämä kaksi markkinaa poikkeavat toisistaan rakenteeltaan (esim. yhteismarkkina vs. kansalliset erot) sekä myös yleisessä suhtautumisessa sijoittamiseen. Merkillepantavaa Euroopan kannalta on kuitenkin se, että Yhdysvalloissa passiivisesta sijoittamisesta on tullut yksityishenkilöille oletusvaihtoehto.

Euroopan indeksirahastojen kasvua rajoittaa yhä jakeluverkosto. Avainasemassa tällä lohkolla ovat sääntelyviranomaiset, jotka ovatkin aktivoituneet turvaamaan sijoittajien etuja. Viime kädessä eurooppalaissijoittajien on kuitenkin itse otettava oppia amerikkalaisveljiltään ja painokkaasti kysyttävä aktiivisilta rahastonhoitajiltaan, tarjoavatko he todellista vastinetta veloittamilleen palkkioille. Jos eivät tarjoa, kannattaa siirtyä kustannuksiltaan edulliseen indeksisijoittamiseen.

AVAINSANAT
etf
Facebook Twitter LinkedIn

Artikkelissa mainitut sijoitukset

Sijoituskohteen nimiHintaMuutos (%)Morningstar rating
iShares Core MSCI World ETF USD Acc76,30 USD1,76Rating
Vanguard S&P 500 ETF93,07 CAD1,73Rating

Tietoja kirjoittajasta

Jose Garcia Zarate  Jose Garcia Zarate on Morningstarin etf-analyytikko.

© Copyright 2022 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings