Euroopasta tuottoa? Ei vielä

Euroaluetta uhkaa edelleen itseään ruokkiva paniikki, joka voisi johtaa merkittävään kurssilaskuun.

Samuel Lee 23.12.2011
Facebook Twitter LinkedIn

Monella mittarilla katsottuna Eurooppa näyttää houkuttelevalta sijoituskohteelta. Historiallisiin kursseihinsa nähden Euroopan osakkeet näyttävät huokeilta. Yritysten kassavirrat ovat muhkeita ja jos rahoituskriisi onnistutaan selättämään, osakkeiden hintojen voi olettaa nousevan selvästi. Mutta Euroopan osakemarkkinoilla voi piillä myös arvosijoittajan ansa, value trap.

Riskit
Velkakriisi ei ole ohi. Mietitään siis, mitä voisi pahimmillaan tapahtua.

Euro-projekti sortuu, kun sijoittajat pakenevat Italian valtion velkakirjoista ja paniikki alkaa ruokkia itse itseään. Italian korot nousevat kestämättömälle tasolle ja maa ajautuu kohti vararikkoa. Pian Espanja, Portugali, Irlanti ja jopa Ranska seuraavat perässä. Tuhansien miljardien tappiot valtionlainoista puhkaisevat EU:n vakuusrahastojen pohjan. Pankkien taseet murtuvat, ja kun omistukset ja johdannaiset ovat Euroopan markkinoilla sidottuina ristiin rastiin, syntyy täysmittainen pankkikriisi.

Paniikki vie kansalaisilta kaikki kulutushalut. Kynnelle kykenevät maksavat pois velkojaan, talouskasvu nitistyy. Vararikkoon ajautuneet maat eivät kuitenkaan voi turvautua devalvaatioon vaan edessä on ainakin vuosikymmenen tuskallinen sopeutuminen, jossa palkat laskevat ja velkoja on leikattava kunnes taloudet palautuvat tasapainoon. Yhteiskunnallinen rauhattomuus lisääntyy, ja lopulta jotkut maat joutuvat luopumaan eurosta ja asettamaan itsensä selvitystilaan. Setelipainot hyrräävät ja velkoja jätetään maksamatta. Euroalue hajoaa.

Olennaista on huomata, että tämä tuomiopäivän skenaario alkaa muutoksella odotuksissa. Ne voivat muuttua yllättävästi ja nopeasti, niin kuin kesällä 2010 kun velkakriisi syveni, ja vuotta myöhemmin, kun kriisi palasi otsikoihin. Paras tapa pysäyttää nykyinen – ja tulevat – paniikit olisi antaa Euroopan keskuspankille oikeus ostaa valtioiden velkakirjoja rajattomasti. Se ei kuitenkaan onnistu. Esteenä ovat yleinen mielipide, Saksan teknokraattinen usko vahvaan rahaan ja Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä.

Odotukset
Paniikit ruokkivat usein itse itseään. Niinpä sijoittajien tunnelma ratkaisee paljon. Jos markkinat uskovat tilanteen helpottavan (mihin on vaikea uskoa), osakkeet voivat kallistua ja pysyä korkeammalla tasolla vuosienkin ajan, kunnes uusi paniikin sykli alkaa. Dilemmana on, että kun markkinoilla huoahdetaan helpotuksesta, poliitikoilla on vähemmän tarvetta tarttua härkää sarvista. Ja niin seuraava paniikkiaalto odottaa oven takana entistä varmemmin.

Ehdotamme kahta tapaa hyötyä Euroopan velkaongelmista.

Mene markkinoiden mukana: Kun Euroopan osakkeet nousevat, osta; kun Eurooppa sakkaa, myy. Tällaista yksinkertaista momentum-strategiaa voi harjoittaa esimerkiksi 200 päivän liukuvan keskiarvon avulla. Kun kurssitaso nousee keskiarvoviivan yläpuolelle on aika ostaa. Kun päiväkurssi laskee sen alle, on aika myydä. Historiallisesti markkinoilla volatiileja kausia ja laskujaksoja ovat seuranneet vielä voimakkaammat laskut ja jatkuva heilunta.

Käytä laskut hyväksesi: Toinen mahdollisuus on odottaa seuraavaa korkeaa volatititeetin jaksoa ja mennä sisään osakkeisiin, kun arvostukset näyttävät riittävän houkuttelevilta. Mutta millaisia olisivat kiinnostavat arvostustasot?

Moni mittari puoltaa Eurooppaa, mutta...
Euroopan osakemarkkinat näyttävät halvoilta useammallakin mittarilla.

  • 8. joulukuun Stoxx Europe 600 –osakkeen kurssitasolla markkinan Shiller P/E (nykyinen hinta jaettuna reaalisilla 10 vuoden keskimääräisillä voitoilla) oli noin 13. Se on selvästi alle Yhdysvaltain markkinan 21:n tason.
  • Osinkotuotto Eurooppa ylittää Yhdysvaltain tason kahdella prosenttiyksilöllä.
  • Hinta/kirjanpitoarvo (P/B) on Euroopassa 1,3, selvästi alle keskiarvon 1,8.

Kaiken kaikkiaan Euroopan markkina vaikuttaa 30–40 prosenttia Yhdysvaltoja edullisemmalta. Hinnoittelu ennakoi 6–7 prosentin pitkän ajan reaalituottoa.

Mutta, mutta. Euroopan osakkeiden tarjoamaa turvamarginaalia (nousuvaraa) ei voi pitää loistavana. Yritysten ja kotitalousten tulot ovat 1980-luvulta asti pysyneet vauhdissa velkaantumisen avulla. Lisäksi eurooppalaiset yhtiöt ovat kasvattaneet osinkojaan keskimäärin huikeat 4,4 prosenttia vuosittain vuosina 1985–2011, kun kehittyneiden markkinoiden keskiarvo on vain 1% viimeisen 110 vuoden aikana, eikä mikään maa pääse kahta prosenttia korkeampaan pitkän ajan osinkotuoton kasvuun. Nyt on edessä pitkän velkabuumin loppu ja purkaminen, ja se tulee pitämään osakekohtaisen osinkojen kasvun matalampana vuosien ajan. Kun vielä huomioidaan Euroopan muuta maailmaa heikompi kasvu, voi Eurooppaa pitää nykyhinnoilla ennemmin neutraalisti hinnoiteltuna kuin halpana.

Voi olla, että Eurooppa selättää epäilijät. Ehkä Saksan toivomat työmarkkina-, regulaatio- ja budjettiuudistukset viedään läpi ja EU:sta tulee ”über”-viejä. Mutta minne tavaroita viedään? Kiinaan? Velkojaan lyhentävään Yhdysvaltoihin?

Prosessin riskit ovat valtavat. Velkojen massiivinen lyhentäminen on aina valtava rasite taloudelle ja poliittiselle järjestelmälle. Euromaiden talouskasvu pysyy jatkossakin heikkona. Sijoitusmarkkinoilla riskinä on, että sijoittajat yrittävät ostaa aina kurssien sakatessa, mutta kun hinnat laskevat lisää, usko vähitellen lakastuu.

Meistä Euroopan osakkeita voi pitää hyvin houkuttelevina vasta kun niiden Shiller P/E on alle 10 ja osinkotuotto yli 6%. Nämä edellyttävät noin 30% laskua joulukuun alun tasolta. Meistä kannattaa välttää pankkeja ja keskittyä osinkoja maksaviin laauyhtiöihin suoraan, etf:ien tai rahastojen kautta. Yhtiöt, joiden menestys ei ole suoraan kiinni talouskasvusta, voivat investoida varansa kannattavasti edelleen. Siedettävästi menee luultavasti niilläkin, jotka hankkivat laajasti hajautettua rahastoa.

Tuotto ja riski
Kun Venäjä meni maksukyvyttömäksi ja devalvoi ruplan, maan osakekurssit romahtivat 90 prosenttia. Muut samanlaiset tapahtumasarjat ovat johtaneet saman mittaluokan laskuihin. Niin kauan kuin Euroopan keskuspankki ei voi toimia absoluuttisena ja varmana perälautana, euroalueella voi syntyä itseään ruokkiva paniikki. Se voisi saada EU:n poliitikot ja kansalaiset hyväksymään rajut ja vaikuttavat uudistukset. Kärsivällinen ja rohkea sijoittaja pääsee silloin hyötymään.

AVAINSANAT
Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Samuel Lee  Samuel Lee is an ETF Analyst with Morningstar.

© Copyright 2023 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings