Mistä löytyy paras osinkotuotto?

Parhaiten osinkoja maksaneet pörssit ovat pärjänneet parhaiten myös kokonaistuotossa.

Fernando Luque 12.12.2011

Osakkeiden pitkän aikavälin tuotoista merkittävä osa tulee osingoista. Viimeisten 10, 20 ja 30 vuoden aikana Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin kaltaisten laajojen indeksien osinkotuotto on ollut noin kaksi prosenttia, ajanjaksosta riippumatta.

Monien ennusteiden mukaan edessämme on pitkä matalan kasvun ja osakkeiden tuoton jakso. Jos kuitenkin osinkotuotto säilyy jatkossakin saman tasoisena kuin tähän asti, päätelmä on selvä: osinkojen osuus osakkeiden kokonaistuotosta tulee olemaan jatkossa ratkaiseva.

Vastaamme tässä artikkelissa sijoittajien kannalta kahteen olennaiseen kysymykseen:

  • Missä maissa on korkeimmat osinkotuotot?
  • Tarkoittaako korkeampi osinkotuotto myös korkeampaa kokonaistuottoa?

Saadaksemme vastauksen ensimmäiseen kysymykseen laskimme tärkeimpien maiden osinkotuoton selvittämällä kunkin maan pääindeksin kokonaistuoton ja vähentämällä siitä saman maan hintaindeksin tuoton viimeisen 12 kuukauden ajalta (2011 lokakuun 31. päivän tilanteen pohjalta):

Maailman osinkotuotot
Maa Osinko-%
Maailma 2,7 %
Espanja 5,4 %
Australia 4,5 %
Norja 4,2 %
Taiwan 3,8 %
Suomi 3,8 %
Brasilia 3,6 %
Ranska 3,5 %
Singapore 3,5 %
Italia 3,5 %
Iso-Britannia 3,4 %
Portugali 3,4 %
Malesia 3,4 %
Thaimaa 3,3 %
Sveitsi 3,3 %
Etelä-Afrikka 3,2 %
Ruotsi 3,0 %
Saksa 2,9 %
Alankomaat 2,8 %
Hongkong 2,5 %
Vietnam 2,5 %
Indonesia 2,5 %
Belgia 2,4 %
Kanada 2,4 %
Peru 2,3 %
Chile 2,2 %
Japani 2,2 %
USA 2,1 %
Kiina 2,1 %
Itävalta 2,1 %
Venäjä 2,0 %
Turkki 1,6 %
Meksiko 1,5 %
Korea 1,3 %
Tanska 1,1 %
Intia 1,1 %

Kuten nähdään, maiden välillä on valtavia eroja, jotka eivät selity sijainnilla tai talouden kehitystasolla. Emme esimerkiksi voi sanoa, että kehittyvillä markkinoilla olisi parempi osinkotuotto kuin kehittyneillä markkinoilla. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Taiwanin (3,8 %) ja Korean (1,3%) tuottojen ero.

Vastaus toiseen, osinkotuoton ja kokonaistuoton suhdetta koskevaan kysymykseen ei ole yhtä ilmeinen. Jos osinkotuotto olisi pitkän aikavälin tarkastelussa olennainen osa kokonaistuottoa, korkeampituottoisten markkinoiden tulisi tuottaa parhaiten.

Ilmeneekö osinkotuoton ja kokonaistuoton välillä siis korrelaatiota pitkällä aikavälillä? Laskimme tärkeimpien osakemarkkinoiden keskimääräisen osinkotuoton ja kokonaistuoton kahdelle kymmenvuotisjaksolle, 1990-2000 ja 2000-2010. Molempien jaksojen keskimääräinen osinkotuotto on yksinkertaisesti jakson 10 yksittäisen vuoden osinkotuottojen aritmeettinen keskiarvo.

Kaavio 1: Keskimääräinen osinkotuotto (pystyakseli) ja 10 v. vuosi-tuotto (vaaka-akseli) jaksolla 1990–2000 

Osinkotuotto 1990-2000

Kaavio 2: Keskimääräinen osinkotuotto (pystyakseli) ja 10 v. vuosi-tuotto (vaaka-akseli) jaksolla 2000–2010

Osinkotuotto 2000-2010

Mielenkiintoinen johtopäätös on, että yleisesti ottaen markkinat, joilla osinkotuotto on korkeampi, ovat pärjänneet parhaiten molemmilla näillä jaksoilla (kukin piste kaaviossa edustaa yhtä maata; tuotot on laskettu Yhdysvaltain dollareissa). Tulos antaisi tukea sille uskomukselle, että sijoittaminen osinkotuottoperustaisesti ei ole perusteltua vain yksittäisten osakkeiden tasolla, vaan myös maatasolla. Väite pitää paikkansa erityisesti, jos kokonaistuotot jäävät jatkossa mataliksi.

Tietoja kirjoittajasta

Fernando Luque

Fernando Luque  es el Senior Financial Editor de www.morningstar.es