Jatkamalla tämän sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää täältä evästeihin liittyvistä periaatteistamme ja millaisia evästeitä käytämme.

Rahastosijoittaja ei Suomessa juhli

Suomen sijoitus putosi Morningstarin tutkimuksessa, jossa vertaillaan rahastosijoittajien oloja 25 maassa.

Suomi kuuluu Euroopan maihin, joissa rahastosijoittajan olot ovat hankalimmat. Suomen arvosana Morningstarin vertailevassa tutkimuksessa ”Global Fund Investor Experience” -tutkimuksessa on pudonnut tasolle "alle keskiarvon" globaalissa katsannossa. Mukana on 25 maata.

Muista pohjoismaista Norja ja Tanska ovat keskimääräisellä tasolla, Ruotsi parempaa keskitasoa.

Miksi näin on käynyt? Suomen rahastokentässä juuri mikäänhän ei ole muuttunut siitä, kun Morningstar viimeksi kaksi vuotta sitten arvioi rahastosijoittajien oloja. Tuolloin Suomen arvosana oli samalla tasolla Norjan ja Tanskan kanssa.

Yksi selitys on se, että muualla on menty eteenpäin. Esimerkiksi Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Thaimassa regulaatio on parantanut sijoittajien oloja.

Ja toisaalta, Suomessa ei ole tullut olennaisia parannuksia. On totta, että rahastosijoittajien tilanne muuttuu ensi vuoden alusta, kun MiFiD II -regulaatio astuu voimaan EU-maissa. Se ei kuitenkaan muuta Suomen suhteellista asemaa suhteessa eurooppalaisiin maihin.

Kolmas, teknisempi selitys on, että arvosanojen taustalla olevat painotukset ovat hieman muuttuneet.

Suomen suurimmat haasteet
Suomen suurimpia haasteita ovat markkinoiden keskittyminen sekä suljetun arkkitehtuurin laajuus.

Vain harvassa maassa suurimpien rahastoyhtiöiden markkinaosuus on Suomea suurempi. Kymmenellä suurimmalla yhtiöllä on Suomessa lähes 80 prosentin markkinaosuus, ja tästä Nordealla, OP:llä ja Danskella leijonanosa (noin 65 prosenttia).

Suljetulla arkkitehtuurilla tarkoitetaan sitä, että kukin jakelukanava (yleensä pankkiverkosto) myy vain oman talon rahastoyhtiön tuotteita. Suomessa vain pieni osa rahastoista myydään avoimilla markkinapaikoilla, joilta on saatavissa useiden rahastoyhtiöiden tuotteita. Pankkien rahastoyhtiöiden tuotteiden ostaminen ilman pankkitiliä samassa konsernissa voi olla vaikeaa tai mahdotonta.

Lisäksi Suomessa on tarjolla hyvin vähän puolueetonta neuvontaa, mikä laajentaisi valikoimaa. Puolueettoman neuvojan tehtävänä on etsiä paras rahasto eikä sitä, joka tuo hänelle suurimmat provisiot.

Regulaatio ja verotus
Regulaation ja verotuksen osalta Suomi on globaalia keskitasoa. Rahastojen regulaatio toimii Suomessa eurooppalaisessa kehikossa. Hyvää on, että omistaessaan rahastojen kasvuosuuksia suomalaiset rahastosijoittajat maksavat verot vasta myydessään rahasto-osuuksiaan. Se vahvistaa korkoa korolle -ilmiötä.

Avoimmuus
Rahastotiedon saatavuus on Suomessa myös keskitasoa. Rahastot ilmoittavat salkkunsa verran hyvin kuukausittain muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Kuluissa jäljessä muita pohjoismaita
Kuluissa sen sijaan Suomi on alempaa keskitasoa, kun taas Ruotsi on parhaassa ryhmässä, ja Tanska ja Norja askelta korkeammalla. Ruotsissa PPM-eläkejärjestelmässä rahastot ovat selkeästi "listahintoja" alemmat, mikä on suuri etu ruotsalaisille sijoittajille. Norjassa ja Tanskassa korkorahastot ovat keskimäärin Suomea halvempia, ja Tanskassa myös osake- sekä yhdistelmärahastot ovat huokeampia kuin Suomessa. Merkintä- ja lunastuspalkkioiden käyttö on Suomessa vähenemään päin, mutta edelleen yleistä, kun taas monissa maissa niistä on pitkälti luovuttu.

Taustaa:

Morningstarin Global Fund Investor Experience julkaistiin ensimmäistä kertaa 2009 ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Tutkimus vertailee rahastomarkkinoita sijoittajan näkökulmasta. Uusin raportti on ladattavissa osoitteesta http://bit.ly/2kB20Cj

Tietoja kirjoittajasta Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko