Jatkamalla tämän sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää täältä evästeihin liittyvistä periaatteistamme ja millaisia evästeitä käytämme.

Eurooppa-paino syönyt yhdistelmien tuottoa

Kymmenen vuoden keskituotto yhdistelmärahastoissa keskimäärin vain reilut kaksi prosenttia vuodessa.

Yhdistelmärahastot ovat viime vuosina olleet Euroopan rahastomarkkinoiden hittituotteita. Viime vuoden lopussa Euroopan yhdistelmärahastoissa oli peräti yli 1500 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan sekä suoraan markkinoille sijoittavat että niin kutsutut rahastojen rahastot. Summa on noin kolminkertaistunut vain viidessä vuodessa.

Myös Suomessa yhdistelmärahastot ovat olleet myyntitilastoissa korkealla, eikä kyse ole lainkaan vain niin kutsuttujen piensijoittajien touhusta. Kaksi suurinta suomalaista yhdistelmärahastoa ovat Nordea Premium Varainhoito Maltti ja OP-Private Strategia 50, jotka molemmat on suunnattu varakkaille asiakkaille.

Keskimääräisen yhdistelmärahaston palkkio on Euroopassa 1,47 prosenttia painotettuna keskiarvona. Jos olettaa että kaikki sijoittajat maksavat listahinnan, kerää rahastoala peräti 23 miljardin palkkiot yhdistelmien ja niiden alla olevien rahastojen palkkioista.

On siten hyvin tärkeää niin sijoittajille kuin rahastoyhtiöillekin, miten sijoittajat kokevat pärjäävänsä yhdistelmärahastoissa.

Pitkän ajan tuotot eivät ole kummoiset. Keskimääräinen eurosijoittajien rahasto globaalisti sijoittavien luokissa on jäänyt reiluun kahteen prosenttiin vuositasolla. Korkein tuotto on ollut maltillisesti sijoittavilla rahastoilla, joiden salkussa on tyypillisesti noin puolet osakkeita ja puolet korkopapereita, 2,68 prosenttia vuotta kohti.

Kuitenkin näiden rahastojen luokille Morningstarin määrittämät vertailuindeksit ovat tuottaneet selvästi enemmän:

Aggressiiviset globaalit: rahastot mediaani 2,54 %, indeksi 6,40 %
Maltilliset globaalit: rahastot mediaani 2,68 %, indeksi 5,99 %
Varovaiset globaalit: rahastot mediaani 2,31 %, indeksi 5,47 %

Syitä näihin alituottoihin on monta. Verraten merkittävä tekijä on ylipaino Euroopassa. Myös globaalistikin sijoittavat yhdistelmärahastot itse asiassa ylipainottavat Eurooppaa, usein jopa vertailuindeksinsäkin tasolla. Eurooppalaiset osakkeet taas ovat jääneet tuntuvasti amerikkalaisten jälkeen viimeisen vuosikymmenen aikana.

Siten ei ole ihme, että Eurooppaan sijoittavissa yhdistelmärahastojen luokissa tuotto on laahannut globaalien luokkien perässä.

Indeksit vaikeita voitettavia

Yhdistelmäindeksit eivät ole helposti voitettavissa. Yhdistelmärahaston on tehtävä tasapainottavia muutoksia pitääkseen rahaston allokaatio kuosissa, kun indeksillä ei ole mitään kustannuksia. Lisäksi korkopuolella yhdistelmärahastot tapaavat pitää alempaa duraatiota eli korkoriskiä kuin niiden vertailuindeksissä. Ideana on rajoittaa riskiä, joka joka tapauksessa määräytyy vahvasti osakkeiden perusteella.

Eikä tietenkään pidä unohtaa kustannuksia. Tyypillisesti rahasto jää jonkin verran indeksistään jo kulujensa takia.

Tuottotasoakin kivuliaampaa saattaa kuitenkin olla se, että osakkeiden surkean tuoton vuoksi yhdistelmäsijoituksista ei ole saanut osakkeita lisäämällä juuri parempaa tuottoa kuin pitämällä osakkeita salkussa vain nimeksi. Riski on ollut kuitenkin paljon suurempi. Miten motivoida suomalaisia tai eurooppalaisia sijoittamaan, jos se ei historian perusteella näytä kannattavan? Siinä varainhoitoyhtiöille mietittävää.

10 vuoden tuotto indeksi (keltainen), rahastojen mediaani (punainen) ja näiden erotus (sininen)

10 year allocation returns 

Tietoja kirjoittajasta Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko