Öljy-yhtiöitä voidaan verrata auton ostaneeseen perheeseen, kuvailee norjalainen energiatalouden professori Øystein Nordeng. Jos bensiinin hinta tuplaantuu, perheessä ryhdytään harmittelemaan, miksei tullut ostettua energiatehokkaampaa autoa. Mutta hankinta on jo tehty. Perhe voi pitää auton ja maksaa kiltisti bensiinista sen mitä pyydetään; se voi myydä auton tappiolla; tai se voi vähentää ajelua.
Samalla tavalla öljy-yhtiöiden toiminnassa investoinnit ovat paljon suuremmassa roolissa kuin hinta joka pitää maksaa yhden lisätynnyrin nostamiseksi maan uumenista. Investointien hinnat lasketaan miljardeissa, kun öljybarrelin tuotantokustannus voi olla vain 6-7 dollaria. Yhtälö johtaa siihen, että öljy-yhtiöt eivät lopeta pumppaamista vaikka öljyn hinta putoaisi nykyisestä yli sadasta dollarista 70 dollariin.
Nordeng muistutti, että amerikkalaisessa liuskeöljyssä tuotannon yhtälö on päinvastainen. Alkuinvestoinnit ovat verraten pienet, mutta kukin poraus auttaa irrottamaan vain pienen määrän öljyä. Tuotanto pysyy yllä vain poraamalla jatkuvasti lisää. Marginaalikustannus on noin 40-70 dollaria barrelilta, Nordeng arvioi. Jos hinta putoaa tätä alemmas, ei liuskeöljyä kannattaa enää irrottaa maasta. Hänen mukaansa tämä asettaa öljylle uuden hintalattian.
Nordeng puhui Morningstarin sijoittajakonferenssissa Oslossa lokakuussa.
Perinteinen öljy ei lopu
Moni tekijä puhuu sen puolesta, että öljyä tulee tulevina vuosina tarjolle huomattavasti, enemmän kuin monet uskovat.
- Norja on löytänyt vastikään Johan Sverderup -öljykentän, josta riittää uutta pumpattavaa 20 vuodeksi.
- Lähi-idässä ja monissa muissa maissa öljylähteistä on perinteisesti saatu pumpattua verraten pieni osa öljystä. Moderni teknologia mahdollistaa osuuden kasvattamisen jopa puoleen öljyn varannosta.
- Korkea öljyn hinta on saanut liikkeelle valtavan öljyn etsimis-, rakennus-, poraus- ja pumppausbuumin. Nordeng muistuttaa alan luonteeseen kuuluvan, että projektien päätyminen tuotantoon kestää pitkään.
- Irakissa, Iranissa ja Libyassa poliittinen epävakaus on estänyt öljyntuotannon tai hidastanut sitä, mikä on nostanut öljyn hintaa.
Kun aiemmin on ajateltu öljyn loppuvan maailmasta, mutta Øystein Nordeng muistuttaa öljyn osoittautuneen erittäin tehokkaaksi energialähteeksi. Se on tehnyt maailmantalouden riippuvaiseksi öljystä. Kun maailmantaloudessa menee hyvin, öljyalalla investoidaan ja etsitään uusia lähteitä.
Nordengin mielestä maailmantaloudelle parasta olisi hapla öljy. Se ei kuitenkaan ole öljyntuottajamaiden etu. Hän ei ole varma, kykenevätkö OPEC ja sen kanssa yhdessä toimivat maat jatkossakin pitämään hegemonisen asemansa. Nordengin mielestä markkinoille tuleva valtava öljytarjonta ml. liuskekaasu tulee pakottamaan OPEC:n perääntymään asemastaan. Suurena muutoksena aiempaan Yhdysvalloista on energian nettoviejämaa erityisesti liuskekaasun ansiosta.
Öljyn hinnan romahdus ei ole sikäli luultavaa, että öljy on niin tärkeä osanen maailmantaloudessa. Moni putiikki on esimerkiksi valmis maksamaan mitä vaan siitä, että sen sähköt tai lämmitys eivät katkea viimeisenä lauantaina ennen joulua. Öljy on myös välttämätön osanen monia tuotteita. Öljyn hinnan ennustaminen onkin hyvin vaikeaa, myöntäää Nordeng.
