Sijoitusrahastot ovat lähtökohtaisesti pitkäaikaisia sijoituksia. Siitä kertoo jo niiden kustannusrakenne sekä verokohtelu: usein sekä rahaston ostaminen että myyminen maksavat, mikä vähentää treidaamisen mielekkyyttä. Verot maksetaan vasta myytäessä, mikä houkuttelee viivyttämään osuuksien lunastamista. Rahastoja käytetään lisäksi paljon eläkesopimuksissa, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia.
Tätä taustaa vasten Euroopassa avataan ja suljetaan valtavasti rahastoja. Morningstar seuraa Euroopassa 36 500 rahastoa. Tietokantamme sisältää lisäksi jo lopetetut rahastot. Tilastomme kertovat, että vuosina 2008–2012 on avattu 12 918 rahastoa. Samaan aikaan 17 837 rahastoa on lopetettu yhdistämällä toiseen tai likvidoimalla. Viidessä vuodessa on siis tuotu markkinoille uusia rahastoja määrä, joka vastaa 35:ttä prosenttia nykyisestä rahastokannasta. Lopetettujen määrä vastaa peräti 48 prosenttia nykyisestä rahastojoukosta.
Manner-Euroopassa on tullut ylimääräisiä rahastojen sulautumisia ja lopettamisia, kun rahastoyhtiöitä on mennyt yhteen vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena. Vuonna 2008 rahastoja suljettiin vain hieman vuosia 2010-12 enemmän, mutta vuonna 2009 rahastoja pantiin nippuun selvästi tavallista useammin. Vaikka nämä poikkeukset huomioitaisiin, Euroopan luvut ovat suuria: vaikka korvaisimme vuosien 2008 ja 2009 luvut vuosien 2010–12 keskiarvolla, suljettujen rahastojen määrä vastaisi silti 43 prosenttia nykyisestä rahastokannasta.
Iso-Britanniassa luvut ovat Manner-Eurooppaa alhaisemmat, koska saarivaltakunnan rahastobisneksessä ei käynyt yhtä kova puhuri finanssikriisin seurauksena kuin mantereella. Uusia rahastoja on avattu Iso-Britanniassa 34 prosenttia nykykantaa vastaava määrä ja suljettu 37 prosenttia vastaava määrä.
Vaihtoehtoisissa ja hyödykkeissä eniten kasvua
Vuonna 2012 rahastoyhtiöt olivat jälleen aktiivisia. Euroopassa perustettiin 2372 rahastoa ja suljettiin 3063. Vaihtoehtoisia ja hyödykerahastoja perustettiin suhteessa eniten, 16 ja 14 prosenttia nykymäärään verrattuna. Näissä luokissa rahastojen määrä on myös kasvanut eniten. Vaihtoehtoisia rahastoja on nyt 26 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta sitten, hyödykerahastoja peräti 50 prosenttia enemmän.
Sijoittajat etsivät vaihtoehtoisista ja hyödykerahastoista kohteita, jotka korreloivat vähän perinteisten sijoitusluokkien kanssa. Rahastoyhtiöt ovat kiirehtineet täyttämään tätä kysyntää. Tämän kaltaisessa innovaatiossa ei ole sinänsä mitään pahaa. Siitä voi olla sijoittajille runsaasti hyötyälom. Kuitenkin usein rahastoyhtiöt yrittävät vain seurata toisiaan: kaikki haluavat tuotteen, jolla hyötyä kysynnästä, vaikka yhtiöillä ei olisi aiempaa osaamista trendikkääksi tulleellta sijoittamisen osa-alueelta.
Rahastojen nopea kierto Euroopassa viittaa siihen, että liian monet yhtiöt näkevät rahastot tuotteina, joiden vetävyyttä voidaan koettaa ja katsoa miten käy. Jos rahasto ei mene kaupaksi se suljetaan ja korvataan uudella. Vastakohtana olisi ajattelutapa, jossa rahastot suunniteltaisiin lähtökohtaisesti pitkäikäisiksi sijoitusvälineiksi. Ostajien kannattaa pitää varansa.
