Miksi sijoittajat eivät pärjää rahastoilleen?

Pelon ja ahneuden hallitseminen on sijoittajien ja heidän sijoitusneuvojiensa keskeinen haaste. Helppoa se ei ole.

Russel Kinnel 30.04.2013

Joskus rahaston ja sijoittajan kohtaaminen on yhtä juhlaa: sijoittaja pääsee nauttimaan hyvistä tuotoista pitkään. Toisinaan taas sijoittaja kokee pettymyksen, vaikka rahasto onkin paperilla hyvä tuote. Syynä on ajoitus: rahasto on saattanut nousta huippulukuihinsa juuri kun sijoittaja ostaa, ja jos arvo laskeekin rajusti, sijoittaja saattaa myydä ja lähteä pettyneenä pois.

Voimakkaat nousut ja laskut synnyttävät vahvoja tunnereaktioita: ahneutta ja kateutta, pelkoa ja suuttumusta. Mitä voimakkaammin sijoittaja on tunteidensa vietävänä, sitä huonompia sijoituspäätöksiä hän yleensä tekee.

Tutkiessamme rahastojen julkaistuja tuottoja emme näe sijoittajien todellisuudessa saamia tuottoja. Se johtuu siitä että rahastojen sivuillaan julkaisemat tuotot eivät perustu sijoittajien osto- ja myyntiajankohtiin vaan esimerkiksi vuoden alkuun ja loppuun.

Lue aiheesta lisää artikkelistamme "Seuraa miten hyvin olet onnistunut".

Heilunta suurin haaste
Yleensä sijoittajien saamat tuotot ovat huonommat kuin rahastojen ilmoittamat tuotot. Tämän erotuksen pienentäminen pitäisi olla olennainen osa sijoittajien, heidän neuvonantajiensa, rahastoyhtiöiden ja muiden alan toimijoiden tavoitteena. Helppoa se ei toki ole. Aivomme reagoivat voimakkaasti ahneuteen ja pelkoon.

Seuraavassa taulukossa on esitetty amerikkalaisten rahastojen ("Total Return") ja amerikkalaisten sijoittajien saamia tuottoja ("Investor Return"). "Behavior Gap" on erotus näiden välillä. Mitä pienempi "Behavior Gap" on, sitä parempi.

Morningstarin tutkimuksen mukaan volatiilit eli voimakkaasta arvon heilunnasta kärsivät rahastot pärjäävät tässä vertailussa heikoimmin. Sijoittajat tulevat mukaan liian myöhään mutta eivät kestä tärinää, varsinkaan jos se johtaa tappioihin, ja hyppäävät kelkasta huonoin tuloksin. Morningstarin tutkimusten mukaan myös vaihtoehtoisissa rahastoissa näkyy samanlaista käyttäytymistä.

Taulukko kertoo luvut 31. joulukuuta 2012.

Morningstar behavior gap

Sijoittajat ovat hävinneet keskimäärin 0,95 prosenttiyksikköä rahastoilleen vuositasolla viimeisen kymmenen vuoden ajalla. Se on melkoinen osa rahastojen tuottamasta 7,05 prosentin vuosituotosta.

Merkittävin ero oli kansainvälisissä osakkeissa. Kymmenen vuoden ajalla ero on todella huomattava, 3,11 prosenttiyksikköä. Tärkeä syy on kehittyvien maiden osakkaiden voimakas heilunta joka johtaa usein epätoivottuun käyttäytymiseen, kuten edellä kerrottiin. Toinen syy johtuu luokan koostumuksesta: suurin osa amerikkalaisten sijoittajien varoista on ollut kehittyvien maiden kuten Euroopan osakkeissa mutta kehittyvissä maissa tuotot ovat olleet paremmat. Niinpä pääomalla painotetut tuotot ovat luokkaa heikommat.

Taulukon luokka "Municipal Bond" on Yhdysvalloissa hyvin suosittu julkisen sektorin velkakirjojen luokka. Sijoittajat ovat ostaneet näitä rahastoja suurilla summilla vuoden 2008 jälkeen. Kuitenkin vuosien 2010 ja 2011 aikana heräsi pelko valtioiden, osavaltioiden tai kuntien konkursseista. Se sai monet vetämään rahansa pois. Pelot eivät kuitenkaan toteutuneet ja tuotot jatkuivat hyvinä.

Opetuksena on, että pelot olivat liiallisia ja viisasta olisi ollut ottaa rauhallisesti ympärillä riehuvan paniikin keskellä.

Kirjoitus on lyhennelmä Morningstar Advisor -lehden huhti/toukokuun 2013 kirjoituksesta.

Tietoja kirjoittajasta

Russel Kinnel  on Morningstarin rahastotutkimuksen johtaja Yhdysvalloissa ja Morningstar FundInvestor -lehden päätoimittaja.